Juhlavalmisteluja osa III

Mun osalta osa II oli helppo. Ompelin äireelle uudet verhot keittiöön ja takkahuoneeseen. Liittymättä juhliin, meillä on jo vuosia ollut vaihtotyöperiaate. Äiti kutoo mitä vaan, mitä lapset keksii haluta. Mitä monimutkaisempaa, sen parempi. Ompelukoneen kans mutsin kemiat ei kohtaa, mun sen sijaan kyllä.

Mainitsin jo taannoin, että juhlien tarjoiluista mun kontolle jäi keliaakikot. Kakkukokeiluja oon vääntänyt sen verran, että päädyttiin puhelinpalaverin jälkeen kuitenkin kahteen kakkuun. Brita on meidän väelle juhlakakku, just ohjeen mukaisena. Keliaakikot saa pitsikakkua, ilman pitsiä. Ohje seuraa, kunhan löydän lehden, josta se on jo kokeiltu.

Tänään tein kaks koeversiota kaikille sopivista suolapaloista. Toiseen löytyi ohje keliakialiiton sivuilta, toiseen MeNaiset-lehden huhtikuun lopun numerosta. Molemmista löytyy monenlaista muutakin hyväskää. Kiitos sekä linkistä että lehdestä, paola :D

Keliakialiiton sivun ohjeita lukiessani törmäsin kummallisiin ainesosiin. Mitä on psylliumkuorijauhe? Jyttejauho? Tapiokatärkelys? Miltä ne maistuu?? Mistä niitä saa??? Vedin syvään hämmästyksestä henkeä, kun aavistin saavani maissijauhoja helpoiten paikallisen Anttilan yhteydessä olevasta kohtuullisen kokoisesta ruokakaupasta ja kaikki em. löytyi hyllystä. Maku on edelleen arvoitus, mutta näköjään niitä saa myös provinssista..

Kinkkupiirakka
Uunipellillinen, 42 sievää suupalaa

Pohja

200 margariinia
4 dl perunahiutaleita (Kun en muuta löytänyt, käytin muusijauhetta. Pirkan pakkaus, jossa oli 2 pussia, oli mitattuna just soppeli.)
8 dl gluteenitonta jauhoseosta
2,5 dl vettä

Nypi margariini ja kuivat aineet sekaisin. Lisää vesi. Taputtele taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista pohjaa 200 C n. 10 min.

Täyte

300 g juustoraastetta
4 dl kermaa
4 munaa
250 g kinkkua silputtuna
1 paprika silputtuna (itse laiton puolet punaisesta ja keltaisesta)
1 tl suolaa
1 rkl paprikajauhetta
2 rkl kuivattua basilikaa

Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kippaa + levittele tasaiseksi pohjan päälle. Jatka paistamista, kunnes pinta on kauniin ruskea. Kuka näitä kellottaa?

Punasipulipiirakat
24 kpl

Pohja

2 dl polentaryynejä
6 dl kasvislientä (=vettä + 1 liemikuutio)
2 rkl voita
2 rkl maissijauhoja
1/2 tl suolaa

Keitä polentaryynit pakkauksen ohjeen mukaan. (Mun pakkaus oli tuliainen Italiasta, josta ainut ymmärrettävä kohta oli "circa 8 minuti". Kun vesi kiehui, heitin sekaan sekä liemikuution että ryynit. Ryynit puuroutui samantien ja puuro pyrki räiskimään pitkin hellaa, seiniä ja käsiä. Kattila pois levyltä ja kansi päälle ja pari-kolme sekoittelua 8 minuutin aikana. Oikea ohje voi olla tännepäin tai sitten ei tännepäinkään..) Sekoita joukkoon voi, maissijauhot ja suola. Painele taikina voideltujen muffinssivuokien pohjalle. Esipaista 200 C n. 10 min.

Täyte

6 punasipulia (neljäkin riittää, pussista 2 oli pilallisia)
öljyä
1/2 dl balsamiviinietikkaa
1/2 tl suolaa
mustapippuria
1 rkl oreganoa
150 g juustoraastetta
3 munaa
2 dl kermaa

Kuori ja silppua reiluiksi paloiksi sipulit. Kuullota öljyssä pehmeiksi. Lisää ettika ja mausteet ja hauduttele hetken. Sekoita osa juustoraasteesta täytteeseen. Jaa täyte esipaistettujen pohjien päälle. Sekoita keskenään munat, kerma ja loppu juustoraaste. Lusikoi seos piirasten pinnalle. Paista uunin alatasolla n. 10 min. Siis kauniin ruskeiksi.

Lapsiraati äänesti kinkkupiirakalle Kyllä! Sipulipiiraset uppoo varmasti aikuisiin.

Samoilla jaloilla tuli testattua sekin, että gluteenittomat jauhot toimii aivan kuin tavalliset ruoanlaitossa. Ainakin valkokastikkeessa. Maikkoo oli vinkannut ja äiti tekee kukkakaali+muu-gratiinia.

Sulanutta jäätelöä

Hirveä kiire töissä. Vaan ei koskaan niin kiire, etteikö voisi vahingossa keksiä jotain hauskaa!

Sulanutta suklaajäätelöä (johon ei kuitenkaan kuivu kuori päälle ;)

purkki sellaista vispautuvaa vaniljakastiketta
pari-kolme rkl kaakaojauhetta
(mansikkahilloa)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan vaahdotetaan vaniljakastike, lisätään kaakao (ja ehkä vähän hilloa) ja nautitaan niinkuin kakarana sulanut jäätelö. Hyvää myös, kun siihen dippaa kakkua.

(Niin no, oikeesti sitä sullottiin yhden täytekakun sisään ;)

Salaattia ja katkismajoneesia

Tässä taannoin ihanassa aamussa kokattiin jotakin, jota oli pakko tehtävä iltapalaksi. Ohjelman ohjeessa salaattiin tuli perusjuttujen lisäksi myös tuoretta parsaa ja paahdettuja pähkinöitä, mutta kun Siwan.. Tomaattiakaan meillä ei eräs syö, joten salaatiksi riitti jäävuorisalaatti ja tikuiksi leikattu kurkku. (Vaikka edellä mainitut olis hyllystä löytyneet, niin enpä just silloin olis jaksanut erikseen käsitellä ja keitellä parsoja tai paahtaa pähkinöitä.)

Katkismajoneesi

Sekoita majoneesiin sulatettuja ja kunnolla valutettuja katkarapuja, pieneksi silputtua punasipulia ja valkosipulia, tilliä, sitruunamehua, suolaa ja rouhittua mustapippuria. Asettele salaattiainekset lautasille ja nostele töhnä päälle.

Ihana kokki teki samana aamuna kaveriksi panineja. Koska taloudesta ei löydy vohvelirautaa kummoisempaa voileipägrilliä, tehtiin versioita. Elikäs paahtoleiville kermajuustoa, joka toiseen kinkkua ja päälle kumottiin juustoinen leipäpala. Ja eikun rautojen väliin siksi aikaa, että juusto suli ja leivät sai vähän väriä pintaansa. Loppusilaukseksi leikkelin vielä kuumat leivät kolmioiksi.

Katkismajoneesi oli mainiota. Pari tuhtia ruokalusikallista per henki sai lapset syömään salaattia kukkurapäin ja huokailemaan, miten hyvää on. Tulikin mieleeni, että on loistava idea retkievääksi. Salaattiainekset voi pilkkoa mukaan omiin rasioihinsa ja laittaa "kastikkeen" omaansa. Sopis myös esim. tuleviin juhliin tuulihattutäytteeksi. Paitsi että. Äiti on jo leiponut toistasataa "kuorta" ja tekee kuulemma toisen mokoman, että Maikkoo saa syödä tarpeeksi. (Neiti itse sanoi, että voi myös syödä pelkkää perinteistä täytettä..)

"Paninit" maistui myös niin hyvin, että vohvelirauta sai pysyväissijan muutenkin ahtaalta työpöydältä. Ainakin toistaiseksi, kaikkeen hyväänkin kyllästyy jossakin vaiheessa, jos sitä on koko ajan tarjolla.

Salsa verde

Toissailtana töissä asiakkaiksi osui hyvin ruoka- ja juomatietoinen pariskunta. Jopa niin, että tarjosin talon puolesta jälkkärit, kun tuore tonnikala "ei aivan onnistunut". Mies etenkin kertoi olevansa myös innokas kotikokki. Hiljaisena iltana oli aikaa tarinoida asiakkaiden kans ja jutusteltiin pitkään esim. kalan laittamisesta. Sain ohjeen soosiin, joka on kuulemma parasta tonnikalalle, mutta sopii myös mainiosti esim. grillatulle lihalle. (Ei kuitenkaan kovin rasvaiselle.)

Salsa verde
2 hengelle

Laita kulhoon puntti lehtipersiljaa (tavallinenkin käy, mutta huomattavasti parempaa tulee lehtipersiljasta), puoli desiä vaaleaa oliiviöljyä (ei missään nimessä kaikista vahvimman makuista), puoli valkosipulin kynttä (hienonnettuna, ei murskattuna ja vain puolikas) ja hippunen suolaa. Surauta sauvasekoittimella soseeksi. Anna tekeytyä huoneenlämmössä muutama tunti, vaikka yön ylikin. (Painotukset suluissa ohjeen antajan.)

Meemi

Tässä on meemi Pastanjauhantaa-blogista. Heitän pallon myös tähän Soppaan :-)

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
1. siivooja-tiskari-maidonkantaja
2. kirjastoapulainen
3. data monkey (ctrl-c alt-tab ctrl-v alt-tab)
4. käytettävyysasiantuntija / konseptisuunnittelija

Neljä paikkaa, joissa olen asunut:
1. Hanneksenrinteellä kaksiossa
2. Kärjenmäellä omakotitalossa
3. Hong Kongissa yksiössä, suunnilleen 22. kerroksessa
4. Krunassa yksiössä

Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
1. Avara luonto ja muut luontodokkarit
2. Taide- ja tiededokkarit
3. Tanssikilpailut (vakio/lattarit), etenkin brittikisat
4. Brittidekkarit, ja ruotsalaisetkin

Neljä paikkaa, joissa olen (viimeksi) ollut lomalla:
1. Pori
2. New York
3. Leirintäalueilla itä-Suomessa
4. Tukholma

Neljä internet-sivua, joilla käyn päivittäin:
1. Google
2. Beevale Forum
3. Ei mitään elämää Käpylässä
4. Soppaa (mie oon niin nurkkakuntainen...)

Neljä lempiruokaani:
1. Ruisleipä (leipä ylipäätään)
2. Kala ja peruna jossain muodossa
3. Sushi
4. Tomaattipohjaiset kastikkeet ja keitot

Neljä paikkaa, joissa mieluummin olisin juuri nyt:
1. Koiran kanssa jossain, missä koiruus voi olla vapaana
2. Kirjastossa, ajan kanssa
3. Kotona touhuamassa pikku juttuja
4. Hakaniemen etnokaupoissa nuuhkimassa

Haastan tämän blogin muut kirjoittajat :-) Jos kirjoitatte omanne tuonne kommentteihin, saadaan näppärä paketti.

Juhlavalmisteluja osa I, ja kolhuja.

Otsikon sanajärjestys on tarkkaan harkittu. Sen verran tänään on erilaisia ikäviä jälkiä perheessä aikaansaatu, ettei niistä toivota osaa II.

Esikoisen kans vietettiin puoliltapäivin pari tuntia mumman kans lakkiaisia suunnittelemassa. Ruoka- ja kaffitarjoilu alkaa olla hyvin hanskassa. Parin sukuun kuuluvan keliaakikon takia tulen tekemään tautiin sopivia koeversioita sekä suolaisesta piirakasta/muffinsseista että täytekakusta. Siihen pyritään, että molemmat maistuu kaikille, eli ei kahta kakkua.. Mumma itse oli kokeillut kakkupohjaa ilman vehnää, yhdessä suunnitellun modauksen mä lupaisin kokeilla äitienpäiväksi. Perheessä toimivan periaatteen "juhlakalu saa päättää, mitä tarjotaan" mukaisesti päädyttiin ruokatarjoilun osalta helposti siihen, että suvun ainut kasvispainotteinenkin (reuman, ei periaatteen vuoksi) saa lautaselleen muutakin kuin muusia ja vihreetä salaattia.

Koska kyseessä on perheen ja suvun juhlat, monet tarjottavat on perinneruokaa. Niistä ajattelin tiputella tänne ohjeita etukäteen. Seuraavassa eräs, josta maikkoo on vuosien varrella sanonut, kun on saanut kutsun synttärikaffeille: "Onhan niitä? Jos ei, en tuu."

Tuulihatut
n. 40 pientä

2 dl vettä
100 g voita tai margariinia
1 1/2 dl vehnäjauhoja
3 munaa

Kiehauta kattilassa rasva ja vesi. Lisää joukkoon vehnäjauhot kerralla. Sekoita taikinaa voimakkaasti puulastalla, kunnes se irtoaa kattilan reunoista. Lisää jäähtyneeseen taikinaan munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Nostele taikinasta kahdella lusikalla nokareita leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. (Pursottamalla tulee nätimpää jälkeä, mutta itse en jaksa tapella taikinaa pursottimen pussiin.) Paista tuulihattuja 200 asteessa noin 20-30 minuuttia. Älä avaa uuninluukkua 15 ensimmäisen paistominuutin aikana. Anna jäähtyä kunnolla. (Tähän asti voi ennakoida, eli täyttämättömät tuulihatut voi myös pakastaa.) Avaa kansi, helpoiten menee sormilla "repäisemällä" niin, että jää vähän toisesta reunasta kiinni. Oon törmännyt myös ohjeisiin, jossa se leikataan veitsellä irti. Kukin tavallaan.

Täyte
Se ainut oikee maikkoolle..

2 dl kermaa löysänä vaahtona
1 prk smetanaa
150 g kylmäsavulohta pienenä silppuna
1 pienehkö sipuli/punasipuli/pätkä purjoa vielä pienempänä
mustapippuria
sitruunamehua

Sekoittele mainitussa järjestyksessä. Pippuria ja sitruunamehua kannattaa ripotella vähitellen, maistelemalla syntyy se suuhun sopiva suhde.

Samainen täyte maistuu myös paahdetulla ruisleivällä tai uusien perunoiden kaverina. Luultavasti myös uuniperunan täytteenä, vaikka koskaan en oo kokeillut.

Niin niitä kolhuja. Esikoinen peruutti vaarin auton mummolan autokatoksesta niin, että kuskin puolen etulokasuoja osui tiiliseinään ja maalipintaan jäi kunnon viillot. Vaari on siskonsa mökillä suvun miesten kans, joten ei vielä tiedä. Siitä jatkettiin matkaa kotiin. Tarkoituksena oli pudottaa mun pyörä kyydistä pois ja jatkaa kaupungille shoppailemaan. Meidän pihan parkkipaikalta on 5 rappuaskelman verran nousua ovitasanteelle. Rappujen molemmin puolin rinne on laatoitettu pienillä tiililaatoilla. Ajattelin olla nopea ja tuupata pyörän ovensuuhun laattarinnettä pitkin. Jepjep.. Yhdistelmä "laatat, 3 tiukkaa askelta ylös, tennarit, lukossa oleva maasta irti kannateltava pyörän takarengas ja hiekoitussepeli" toimii.



Polvissa teippien alla on just noin isot haavaat. Hätäisille katsojille huom! pikkurillin ja keskisormen laastarit. Vasemman jalan "nimetön" varvas (onko sille joku nimi?) on kävellessä niin arka, etten ihmettelis, vaikka joku pieni luu olis murtunut.

Ei kahta kolmannetta. Teini tiskas, koska mä en voinut. Kolhi lempimukiansa sen verran, että pari haavaa kädessä.

Kas, retkellä

Lauma grillaili yhdessä. Makkaran lisäksi syötiin eilistä tomaattisalaattia (jonka maut olivat mukavasti pyöristyneet) ja laiskan naisen perunasalaattia. (Suolakurkku unohtui ostoslistalta ja raaka omena allergisoi pahasti, joten improvisoimme.)

Kolmen sipulin perunasalaatti

eilen keitettettyjä perunoita
1/2 paprikaa pienenä pilppuna (väriksi)
nippusipulia
1/2 pikkuista punasipulia
1 pieni (oikeasti) valkosipulinkynsí
purkki kermaviilia
mustapippuria ja suolaa

Paloittele, sekoita. Valkosipulia laitetaan herkästi, kun kyse on makkaran ja muun lastenruoan kaverista.

Vaputtaa

Kummallinen talvi takana. Lapsista nuorinkin on nyt sen ikäinen, että monet perinteet kaatuu. Eka joulu ilman pukkia. Eka pääsiäinen ilman rairuohoa tai keittiön pöydällä makoilevaa kanaa, joka munii pieniä suklaamunia koko viikon. Ei sentään oikeeta, vaan oljista tms. punottua, jossa on pohja ja kansi erikseen ja yön aikana aina mystisesti sinne on tavannut aamupalan makea pala ilmestyä. Eka vappu ilman, että koko koti on verhottu serpentiiniin tai ilmapalloihin. Viimeiselle mä annan täydet pisteet, mun pelkokerroin-top-kolmosessa on mukana puhkeavat ilmapallot. Perinteisistä vappuruoiastakaan ei juuri tänä vuonna pidetä kiinni. Kuopus on vaan hengaillut kavereillaan, teinillä on koko viikonlopun vieraina sellaiset ystävät, jotka ei moisista välitä ja muut on töissä.

Jotain kuitenkin. Teini rakastaa simaa. Jopa niin, että vuosia sitten kun päätin, että jouluna meidän perheessä loppuu "pakollisten" syöminen ja sen sijaan kaikki saa toivoa omat herkkunsa pöytään, neidin ainut toive oli "se juoma, jossa on rusinoita." Tänä vuonna opetin teinille, miten simaa tehdään. Ohjehan löytyy fariinisokeripussin kyljestä, neiti nyt vaan kokeili. Kuulemma voipi hyvinkin olla niin, että simaa on tästä lähtien suunnilleen koko vuoden ympäri meillä tarjolla.

Rommirusinaa

Olipa kerran kauan kauan sitten vappuna opiskelijabileet. Ruokien, joista koskaan ei jälkeenpäin tarinoitu, lisäksi juhliin oli varattu monenmonituisia juomia. Nirppanokkia kun ovat, opiskelijat, parhaat juomat juotiin ensin. Jopa parhaat lantringit. Loppuillasta (tai lieneekö aamuyöstä?) joku kauhukseen totesi, että jäljellä on vain rommia ja simaa. Nuorena ja rohkeana päätti kokeilla.

Jos tykkäät rommirusinajäätelöstä, niin hyvä. Pieni pala jäätelöä sekaan ja vielä parempi.

Ei simaa ilman munkkeja. Meillä melkein kävi tänä vuonna niin, että munkkeja ilman simaa, mutta kun sain houkuteltua teinit ulos auringonpaistetta tarpeeksi mainostamalla, niin oli edes viimeinen pullo seuraksi.

Munkit

Hyvä peruspullataikinan ohje on vehnäjauhopussin kyljessä. Jauhojen määrä vähän vaihtelee riippuen pussien kyljessä, mutta pyri mahdollisimman pehmeään taikinaan niin, että se kuitenkin irtoaa kulhosta/käsistä. Oma innovaatio tänä vuonna oli lisätä taikinaan, samalla kohtaa kuin sokeri ja suola, pari tl vanilliinisokeria.

Kun taikina on kohonnut, tapa se (=leivo sitä pitkin pöytää, kunnes ilmakuplat katoaa) ja leivo pieniksi palloiksi. Anna taas kohota. Lämmitä öljy kattilassa. Pikkupala taikinaa jos heti tirahtaa paistumaan, niin hyvä. (Palopäällikön lapsenlapsena annan tuikitärkeen vinkin: Vaikka kuinka käryäis, älä laita liesituuletinta päälle. Paljon mieluummin tuleeta läpivedolla jälkeenpäin koko koti. Pidä myös käsillä kattilaan sopiva kansi tai mikä tahansa muu, joka tukahduttaa mahdolliset liekit. Jos joku tarjoaa paloturvallisuuteen liittyvää koulutusta, kannattaa käydä katsomassa, miten korkeelle ne öljypalon liekit lyö, kun sinne heittää vettä.)

Asiaan: Törkkää etusormet läpi pullapalleroista ja pyörittele rinkuloiksi. Yks kerrallaan ja aikas nopeesti. Laita öljykattilaan sitämukaa kun valmistuu. Kun alapuoli on joka munkilla soppelin ruskea, käännä munkit. Kun toinenkin puoli on saanut hyvän värin, nosta lautaselle valumaan.

Seuraavassa sokerointiniksi. Laita paperipussiin hienoa sokeria. Näin vappuna Alkon pussiin. Kaada reilusti sekaan vanilliinisokeria.