Soppaa

Monday, May 01, 2006

Vaputtaa

Kummallinen talvi takana. Lapsista nuorinkin on nyt sen ikäinen, että monet perinteet kaatuu. Eka joulu ilman pukkia. Eka pääsiäinen ilman rairuohoa tai keittiön pöydällä makoilevaa kanaa, joka munii pieniä suklaamunia koko viikon. Ei sentään oikeeta, vaan oljista tms. punottua, jossa on pohja ja kansi erikseen ja yön aikana aina mystisesti sinne on tavannut aamupalan makea pala ilmestyä. Eka vappu ilman, että koko koti on verhottu serpentiiniin tai ilmapalloihin. Viimeiselle mä annan täydet pisteet, mun pelkokerroin-top-kolmosessa on mukana puhkeavat ilmapallot. Perinteisistä vappuruoiastakaan ei juuri tänä vuonna pidetä kiinni. Kuopus on vaan hengaillut kavereillaan, teinillä on koko viikonlopun vieraina sellaiset ystävät, jotka ei moisista välitä ja muut on töissä.

Jotain kuitenkin. Teini rakastaa simaa. Jopa niin, että vuosia sitten kun päätin, että jouluna meidän perheessä loppuu "pakollisten" syöminen ja sen sijaan kaikki saa toivoa omat herkkunsa pöytään, neidin ainut toive oli "se juoma, jossa on rusinoita." Tänä vuonna opetin teinille, miten simaa tehdään. Ohjehan löytyy fariinisokeripussin kyljestä, neiti nyt vaan kokeili. Kuulemma voipi hyvinkin olla niin, että simaa on tästä lähtien suunnilleen koko vuoden ympäri meillä tarjolla.

Rommirusinaa

Olipa kerran kauan kauan sitten vappuna opiskelijabileet. Ruokien, joista koskaan ei jälkeenpäin tarinoitu, lisäksi juhliin oli varattu monenmonituisia juomia. Nirppanokkia kun ovat, opiskelijat, parhaat juomat juotiin ensin. Jopa parhaat lantringit. Loppuillasta (tai lieneekö aamuyöstä?) joku kauhukseen totesi, että jäljellä on vain rommia ja simaa. Nuorena ja rohkeana päätti kokeilla.

Jos tykkäät rommirusinajäätelöstä, niin hyvä. Pieni pala jäätelöä sekaan ja vielä parempi.

Ei simaa ilman munkkeja. Meillä melkein kävi tänä vuonna niin, että munkkeja ilman simaa, mutta kun sain houkuteltua teinit ulos auringonpaistetta tarpeeksi mainostamalla, niin oli edes viimeinen pullo seuraksi.

Munkit

Hyvä peruspullataikinan ohje on vehnäjauhopussin kyljessä. Jauhojen määrä vähän vaihtelee riippuen pussien kyljessä, mutta pyri mahdollisimman pehmeään taikinaan niin, että se kuitenkin irtoaa kulhosta/käsistä. Oma innovaatio tänä vuonna oli lisätä taikinaan, samalla kohtaa kuin sokeri ja suola, pari tl vanilliinisokeria.

Kun taikina on kohonnut, tapa se (=leivo sitä pitkin pöytää, kunnes ilmakuplat katoaa) ja leivo pieniksi palloiksi. Anna taas kohota. Lämmitä öljy kattilassa. Pikkupala taikinaa jos heti tirahtaa paistumaan, niin hyvä. (Palopäällikön lapsenlapsena annan tuikitärkeen vinkin: Vaikka kuinka käryäis, älä laita liesituuletinta päälle. Paljon mieluummin tuleeta läpivedolla jälkeenpäin koko koti. Pidä myös käsillä kattilaan sopiva kansi tai mikä tahansa muu, joka tukahduttaa mahdolliset liekit. Jos joku tarjoaa paloturvallisuuteen liittyvää koulutusta, kannattaa käydä katsomassa, miten korkeelle ne öljypalon liekit lyö, kun sinne heittää vettä.)

Asiaan: Törkkää etusormet läpi pullapalleroista ja pyörittele rinkuloiksi. Yks kerrallaan ja aikas nopeesti. Laita öljykattilaan sitämukaa kun valmistuu. Kun alapuoli on joka munkilla soppelin ruskea, käännä munkit. Kun toinenkin puoli on saanut hyvän värin, nosta lautaselle valumaan.

Seuraavassa sokerointiniksi. Laita paperipussiin hienoa sokeria. Näin vappuna Alkon pussiin. Kaada reilusti sekaan vanilliinisokeria.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home