Pikaruokaa

Viime päivien jämäruokakuurin jälkeen päätin tehdä perheelle pikaruokaa.

Pestolasagne

Tee valkokastike (2-3 rkl rasvaa ja jauhoja, litra maitoa). Paistele sekaan paketti hunajamarinoituja kanasuikaleita. Sekoita soosiin purkki vihreetä pestoa ja pussillinen juustoraastetta. Lisää n. 1 tl suolaa. Kasaa lasagne ja paista n. 30 min 200 C.

Sen lisäksi että tää on paljon nopeempi tehdä kuin perinteinen lasagne, plussaa on sekin, että tulee tiskiä huomattavasti vähemmän. Kun paistaa kanat ensin, kippaa ne odottamaan vuokaan ja tekee samassa isossa paistinpannussa kastikkeen, pääsee valmistusvaiheen tiskeistä pelkällä pannun viruttamisella.

Kevätaurinko on nostattanut mussa naisten perinteisen paniikin: pitäis päästä bikinikuntoon. Siispä perheelle on kiva leipoa herkkuja.

Paholaisen piirakka

5 dl jauhoja
4 dl sokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
2 tl ruokasoodaa
2 munaa
2 1/2 dl maitoa
150 g sulatettua voita tai margariinia

Sekoita kuivat aineet. Kardemumman tilalla voit käyttää myös piparimaustetta. Sekoita munat maitoon ja lisää kulhoon. Lopuksi rasva. (Mä rakastan leivontaohjeita, joissa sanan "vatkaa" tilalla on "sekoita".)
Levitä uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 200 C n. 10-15 min.

Samasta taikinasta syntyy myös kakku. Alkuperäinen ohje onkin kakkuun, mutta meillä muotoutui piirakaksi onnellisen vahingon saattelemana. Ex innostui taannoin leipomaan. Luki väärin mittakannun asteikkoja ja huomas jossakin vaiheessa, että taikinaa taitaa tulla puolitoistakertainen määrä, eli liikaa kakkuvuokaan. Jos teet kakkua, paista 175 C n. 45 min.

Kuorrutus

1 pkt tomusokeria
100 g (sulatettua) voita tai margariinia
1 1/2 rkl kuumaa kahvia
1 tl kanelia
1 muna
1 rkl kaakaota

Sekoita mainitussa järjestyksessä ja levitä jäähtyneen piirakan päälle. Onnistuu meilläkin, jos leivon sillä välin kun lapset on koulussa.. Kakun päällä kuorrutus pysyy paremmin, jos et sulata rasvaa, vaan vatkaat tomusokerin huoneenlämpöiseen. Vatkaaminen tekee kuorrutteesta kuohkeamman, mutta piirakkaversiossa se on turhaa hienostelua.

Näillä eväillä odotan näkeväni nauravia lapsia tänään. Sunnuntai meillä sen sijaa meni itkiessä. Kuopus herätti mut itkien aamukahdeksalta kipeän vatsansa takia. Pari tuntia vierähti lääkärissä tarkkailussa, mutta onneksi se meni ohi. Kotiin tullessa oli vatsan sijaan sormi ja peppu kipeenä. Sormi, koska poika jolla kipukynnyksen kohdalla on kuoppa, vetäisi sormen alta pois, kun otettiin verikoetta ja piikki halkaisi sormenpään. Itkua. Peppu siitä, kun pistettiin vatsalääkettä. Taas itkettiin. Kotiin tultaessa tuumaskin, että seuraavan kerran, kun joutuu lääkäriin, varmaan halvaantuu siellä :) Illalla poika vielä kaatui jäisellä pihalla niin, että päässä oli puolen kananmunan kokoinen kuhmu. Meni itkuisena nukkumaan kipeän pään kans ja mä hiivin puoli yötä tarkkailemassa, että on hengissä.

Teini sai perjantaina puoliltaöin lainaan uusimman Potterin ja luki sen viikonlopun aikana. Ystävänsä, joka oli ehtinyt kirjan jo lukemaan, oli sanonut, että urakasta ei itkutta selviä. Sunnuntai-illansuussa, kun kirjaa oli enää muutama kymmenen sivua jäljellä, teini ihmetteli mulle, että mitähän varten ystävä on itkenyt. Kun kuopus vihdoin oli nukahtanut, neiti istui keittiössä lukemassa. Ensimmäisen niiskauksen kuullessani mä ajattelin, että "oisko tulossa nuha?" Toisen jälkeen tiesin, että ei..