Soppaa

Kermit-kastike

2006-07-20T20:22:00.000+03:00

Tein eilen lohipiirakan. Tänään päähänpistosta tein loppupiirakan rinnalle kylmän vihreän kastikkeen. Suolaisen piirakan rinnalla tämä makea soosi sai kehut. Oli aika kiva twist.

-kourallinen tuoreita herneitä (ne pyöreät)
-parin peukalon kokoinen pala päärynää
-saman verran ylijäänyttä vesimelonia
-ruohosipulaa puolisen desiä
-suolaa
-mustapippuria
-vissyä desi-pari tai tuntuman mukaan
-(valkosipulan kynsi)

Vissyä vaille kaikki blenderiin ja meteli päälle. Ohenna sileää massaa kylmällä vissyllä kastikemaiseksi. Kuitenkin niin sensitiivisesti, ettei ihan kaikki hiilihapot pakene.
Äijävissyllä tämä olisi voinut olla pirteämpi, mutta svengasipa se näinkin.

Kalaa kalaa, meillä tehtiin kala"puikkoja"

2006-07-15T14:20:00.000+03:00

Kalapuikot ovat joskus hyviä ja niitä on kiva askarrella itse:

"Intialaiset" "kalapuikot"

paketti-kaksi pakasteseitä
2 kananmunaa (yksikin riittää suunnilleen)
2 dl jauhoja (kikhernejauhoja jos lähellä on etnokauppa, vehnäjauhoja jos ei)
2 tl garam masalaa
1 tl juustokuminaa
1 tl chilijauhetta
2 tl kurkumaa
2 tl mustapippurirouhetta
1 tl suolaa
(1/2 dl yrttisilppua, esim. korianteria tai basilikaa)

Sulata pakastekala pakkauksen ohjeen mukaan sellaiseksi, että siitä saa leikattua viipaleita puukolla. Viipaloi kala sellaisiksi parin sentin viipaleiksi, pyyhi talouspaperiin tms. enimmät vedet. Tässä vaiheessa huomaa, että kalapuikkotehtaalle tuodaan joko täydellisen muotoisia fileitä tai sitten kalafileet "ehkä" jauhetaan ja muotoillaan kalapuikon muotoisiksi. Kotioloissa kyse on "puikkojen" sijaan ehkä pikemminkin ei-EU-standardisoiduista paloista.

Riko kananmunat kulhoon ja sekoita. Kaada toiseen kulhoon jauhot ja sekoita joukkoon mausteet. Etsi kaapista paistinpannu ja jonkin sortin paistorasvaa (öljyä tai margariinia - ei kuitenkaan oliiviöljyä), laita pannu rasvoineen levylle lämpenemään. (Jos syöt kalan riisin kanssa, niin laita riisi kypsymään tässä vaiheessa - sen voi antaa odottaa sitten kannen alla kalan valmistumista.)

Sitten päästään varsinaiseen asiaan. Kieritä jokainen kalapala ensin kananmunassa ja sitten jauhoissa, ja laita kala pannuun paistumaan. Lämpöä saa olla ihan reilusti, etenkin jos kala oli vielä sisältä jäässä, koska muuten paistinpannu jäähtyy liikaa. Lämpöä voi vähentää, jos alkaa näyttää siltä että pinta ruskistuu liian nopeasti. Isoon paistinpannuun mahtuu suunnilleen paketti kalaa kerralla paistumaan; jos teet kahdesta paketista, niin kieritä jälkimmäiset kalat munassa ja jauhoissa vasta kun ekat on paistettu, muuten leivitys jää lautaselle kun kalanpalat odottavat paistovuoroaan ;-)

Paista kala kullanruskeaksi ja kypsäksi, ja nosta johonkin kippoon odottamaan jos paistat myös toisen erän (kipon päälle voi laittaa lautasen tai leikkuulaudan kanneksi). Kypsäähän kala on viimeistään sitten, kun se on läpeensä valkoista.

Koska kalapuikoissa oli etniset mausteet, niiden kanssa syötiin "etnisiä" lisukkeita: riisiä, raitaa ja sitten jonkinlaista tomaatti-sipuli-salaattia. Kaksi jälkimmäistä kannattaa tehdä ennenkuin alkaa tehdä kalaa, niin ehtivät hetken tekeytyä.

Riisi kokattiin paketin ohjeen mukaan, raita ja salaatti tehtiin näin:

Kurkkuraita

1 1/5 dl maustamatonta jugua (tai yks purkki bulgarianjugurttia)
1 tl jauhettua juustokuminaa
1/2 tl chilijauhetta
n. 1/3 isosta kurkusta raastettuna
1/2 - 1 rkl fariinisokeria*
1 tl mustapippurirouhetta
suolaa

Raasta kurkku ja sekoita se jugun ja mausteiden kanssa. Anna vetäytyä tovi. (Kurkun sijaan voi käyttää porkkanaraastetta: silloin tähän sopivat mahtavasti myös rusinat ja rouhitut pistaasipähkinät, molempia n. 1/2 dl.)

*Tavallinenkin sokeri käy, mutta mä olen ostanut fariinisokeria juurikin näitä kokkauksia varten.

Tomaatti-sipulisalaatti

2 tomaattia
n. 10 cm pala purjoa tai pari kevätsipulia varsineen
2 rkl sitruunamehua
1 tl mustapippurirouhetta
ripaus suolaa
1/2 rkl fariinisokeria
(tuoretta korianteria silppuna; myös sellainen purkkitahna käy)

Paloittele tomaatit ja sipulit, sekoita kaikki aineet. Anna taas vetäytyä tovin verran.

Kun kaikki on kokattu, nostetaan lautaselle kaikkea ja syödään. Jos tahtoo, kalan mausteena voi syödä vielä pikkuisen makeaa chilikastiketta.

Kun poika on poissa, tyttö syö kasviksia...

2006-07-13T22:04:00.000+03:00

Pojalla alkoi kesäloma, tytöllä ei.
Elikkäs Eetu lähti liftaamalla Ilosaareen, joten olen yksin kotona. Töissä on pullaa joka päivä (yks kesätyöntekijä sanoi lihoneensa viime vuonna 5kg) ja yleinen roskaruokailu paisuttaa, niinpä päätin viettää kevyen viikonlopun.

Sosekeittoa

x kpl perunoita/ porkkanoita/ kukkakaalia/ lanttua/ MITÄ VAAN
vettä niin että palotellut kasvikset peittyy
(tomaattimurskaa)
maustehia

Kypsennä kasvikset. Soseuta. Mausta. Nam nam.

Hmmm... sosekeitosta on kai vaikea ottaa nättiä kuvaa.
Eni huu, hyvää oli.

Speak of the devil! :)

2006-07-01T20:32:00.000+03:00

...siskoseni olikin päivittänyt juuri kun palasin lomareissulta ja ajattelin päivittää :-)

Viimeiset kaksi kuukautta ennen lomaa ovat kuluneet ns. helvetillisesti duunissa säätäen. Onneksi se viiden viikon loma alkoi kuin alkoikin. Teimme iloisen maakuntakiertueen (ilman tyttöä, joka on Porissa mummolassa hyvässä hoidossa). Taiteen, divareiden, kirkkojen ja peltomaisemien jälkeen jaksaa taas päivittää!

Kävimme Akin kanssa pique-niquella Helsingin kaupunginteatterin takana tuossa männäviikolla. Keskustelu sivusi mm. kognitiotiedettä, futista ja Lehtosen synttäreitä. A oli selvästi paremmin varustautunut kuin me kaksi:

Puhuimme myös kokkaamisesta ja mainitsin kylmän pastakastikkeen, jota Suomessa talven kehnojen tomaattien takia kannattaakin kokata vain kesällä. Alla resepti, joka on suoraan pikkusyssenlle tehdystä keittokirjasta (aka Eine) kotoisin:

Kylmä pastakastike

kuviopastaa (tms.)
3 kypsää (liki ylikypsää) tomaattia
pari uuden sadon sipulia varsineen
tuoretta basilikaa kourallinen
muutama valkosipulin kynsi
2 rkl sitruunamehua
(2-3 rkl oliiviöljyä)
mustapippuria
ripaus suolaa
ripaus sokeria
(tuoretta chiliä)
(oliiveja)

Laita pasta kiehumaan. Hurauta tomaatit ja valkosipuli murskaksi*, silppua sekaan sipuli ja basilika. Lisää hieman sitruunamehua (ja oliiviöljy) ja mausta mustapippurilla, suolalla ja sokerilla (sekä silputulla chilillä). Lisää oliivit, mikäli haluat käyttää niitä. Anna kastikkeet vetäytyä hetken aikaa, että maut tasoittuvat. Sekoita kastike keitetyn pastan joukkoon ja tarjoile.

*Alkuperäisessä unohdettiin mainita, että yleiskoneella tms. se käy helpoimmin. Mutta ei sitten vedetä vihanneksia ihan soseeksi vaan vain murskaksi (niin että on vähän suutuntumaa).

Kokkailevat ystävät osa I

2006-06-30T23:45:00.000+03:00

Soppa on tässä kesän mittaan vähän kuivunut kasaan. Jollei jopa palanut kattilan pohjaan. Onneksi ystävät jaksaa väsätä ruokaa. Seuraavista isoo kiitos Ritalle!

Vaaleanpunainen sillijäädyke

150 g sillifileetä
1-2 etikkapunajuurta
1 sipuli
nippu ruohosipulia
2 dl kuohukermaa
2 dl smetanaa
1 rkl punajuuren lientä
1 rkl sillin lientä

Leikkaa sillifileet ja punajuureta pieniksi kuutioiksi. Hienonna sipulit. Vaahdota kerma ja sekoita se sekä muuta ainekset smetanaan. Kaada seos joko kylmällä vedellä huuhdottuun kakkuvuokaan tai pieniin kakkuvuokiin. Peitä ja pane pakastimeen jäätymään. Kasta vuota hetkeksi kuumaan veteen ja kumoa tarjouluvadille. Anna jäädykkeiden pehmetä huoneenlämmössä n. 15 min. ennen uusien perunoiden kanssa tarjoamista.

Majatalon peltileipä

25 g hiivaa (käytin yksi-puolitoista pussia kuivahiivaa, käyttäisin yhden kokonaisen palan tuorehiivaa tuohon nestemäärään, joten ihmettelen reseptiä)
7 dl vettä
2 tl unikonsiemeniä
2 dl grahamjauhoja
n. 12 dl vehnäjauhoja
1 rkl merisuolaa
1 rkl oliiviöljyä

Sulata hiiva kädenlämpöiseen veteen (jos käytät kuivahiivaa sekoita se jauhoihin ja käytä lämpimämpää vettä, n. 42 asteista). Lisää unikonsiemenet, grahamjauhot, vehnäjauhot, suola ja öljy. Sekoita ja anna nousta tunnin verran.

Lämmitä uuni 225 asteiseksi. Voitele öljyllä uunivuoka (korkeareunainen paistivuoka) ja kaada taikina siihen. Ripottele päälle vähän unikonsiemeniä. Anna nousta 1/2 - 1 tuntia.

Paista uunissa n. 40 min. Paranee jäähtyessään.

Leipä on matala ja rapeakuorinen. Ajattelin myös soveltaa tulevaisuudessa ja ripotella päälle kuivattuja tomaatteja ja oliivejä ja tehdä siitä vähän ruokaisamman leivän. Yhtä kaikki maailman helpoin ja käytännöllisin leipä: ainekset kerralla koneeseen pyörimään, sauvakävelylle siksi aikaa kun taikina nousee, kaato pellille palatessa, itse suihkuun kun taikina nousee toistamiseen, uuni päälle ja siitä sitten uuniin. Kun vielä laittaa munakellon tai puhelimen soimaan 40 minsan päästä niin ei tarvitse koko leipää sen kummemmin muistella edes.

Tein myös tuorejuustoa leivän kera.

Yrttituorejuusto

200 g tuorejuustoa (esmes Philadelphia)
3 rkl tuoretta yrttisilppua (basilikaa, timjamia, kirveliä, rakuunaa... sekaisin tai yksin, maun mukaan)
1 puristettu valkosipulin kynsi
puolitoista rkl kuivaa vermuttia
1 tl suolaa

Hienonna yrtit ja sekoita juustoon. Mausta suolalla, valkosipulilla ja vermutilla.
Tarjoa kylmänä. (Anna mieluiten maustua yön yli.)

Valurauta on seostettua rautaa, jossa hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä. Yleensä hiilipitoisuus on yli kaksi prosenttia.

2006-06-10T13:18:00.000+03:00

Sisko-osasto on reilua. Hankkivat valurautapatoja hädänalaisille. Kiitosh.
Pytty on silavoitu ja täytettynä uunissa. Naudan- ja possunlihaa, porkkanoita, sipulaa, herkkusieniä, pekonia, hillosipuloita, pienimpiä suolakurkkuja, suolaa, pippuria, laakeria, siirappia, yrttivä ja vissiin jotain muutakin.
Voisi loristella sinne punkkuakin. Ehkä.
En mä ole patoja koskaan tehnyt, mutta tällä metodilla päivän epistola-krapulasta on tulossa "ihan kiva juttu."
Hyvin mä vedän. Olkoot uunissa ikuisuuden, menen horisontilleni.

Vihdoinkin arkea

2006-06-05T16:23:00.000+03:00

Kaiken maailman säädön ja viritysten jälkeen on vähän aikaa arjellekin. Tässä siis joitain kokkailuja viime viikoilta.

Kana-timjami -kastike

400 g hunajamarinoituja broilerisuikaleita
2 sipulia
reilusti valkosipulia
tilkka öljyä
purkki ruokakermaa
mustapippuria rouheena
puntti tuoretta timjamia
2-3 isoa tomaattia kuutioina

Pilko sipulit sopiviksi suupaloiksi, silppua valkosipuli. Paista broileri ja sipulit öljytilkassa pannulla. Lisää ruokakerma ja mustapippuri, hauduta sen aikaa kun perunat kypsyvät (tai pasta, tai riisi - meillä haluttiin tällä kertaa pottuja). Silppua saksilla reilusti timjamia kastikkeen joukkoon ja juuri ennen tarjoilua heitä mukaan kuutioidut tomaatit.

Savulohikeitto

6-7 perunaa pieninä kuutioina
iso sipuli kuutioina
4-5 kokonaista valkosipulinkynttä
vettä
kalaliemikuutio
pari laakerinlehteä
purkki ruokakermaa
mustapippuria
kylmäsavulohipaketti (abouts 200 g?)
puntti tilliä

Kuori ja kuutioi peruna ja sipuli, kuori valkosipulit. Heitä kattilaan ja lisää vettä niin että perunat peittyvät. Heitä mukaan myös liemikuutio ja laakerinlehdet. Keitä, kunnes potut alkavat olla kypsiä. Lisää ruokakerma ja mustapippuri ja kiehauta. Lopuksi leikkele saksilla sekä lohi että tilli keiton joukkoon.

Juhlavalmisteluja osa III

2006-05-28T00:53:00.000+03:00

Mun osalta osa II oli helppo. Ompelin äireelle uudet verhot keittiöön ja takkahuoneeseen. Liittymättä juhliin, meillä on jo vuosia ollut vaihtotyöperiaate. Äiti kutoo mitä vaan, mitä lapset keksii haluta. Mitä monimutkaisempaa, sen parempi. Ompelukoneen kans mutsin kemiat ei kohtaa, mun sen sijaan kyllä.

Mainitsin jo taannoin, että juhlien tarjoiluista mun kontolle jäi keliaakikot. Kakkukokeiluja oon vääntänyt sen verran, että päädyttiin puhelinpalaverin jälkeen kuitenkin kahteen kakkuun. Brita on meidän väelle juhlakakku, just ohjeen mukaisena. Keliaakikot saa pitsikakkua, ilman pitsiä. Ohje seuraa, kunhan löydän lehden, josta se on jo kokeiltu.

Tänään tein kaks koeversiota kaikille sopivista suolapaloista. Toiseen löytyi ohje keliakialiiton sivuilta, toiseen MeNaiset-lehden huhtikuun lopun numerosta. Molemmista löytyy monenlaista muutakin hyväskää. Kiitos sekä linkistä että lehdestä, paola :D

Keliakialiiton sivun ohjeita lukiessani törmäsin kummallisiin ainesosiin. Mitä on psylliumkuorijauhe? Jyttejauho? Tapiokatärkelys? Miltä ne maistuu?? Mistä niitä saa??? Vedin syvään hämmästyksestä henkeä, kun aavistin saavani maissijauhoja helpoiten paikallisen Anttilan yhteydessä olevasta kohtuullisen kokoisesta ruokakaupasta ja kaikki em. löytyi hyllystä. Maku on edelleen arvoitus, mutta näköjään niitä saa myös provinssista..

Kinkkupiirakka
Uunipellillinen, 42 sievää suupalaa

Pohja

200 margariinia
4 dl perunahiutaleita (Kun en muuta löytänyt, käytin muusijauhetta. Pirkan pakkaus, jossa oli 2 pussia, oli mitattuna just soppeli.)
8 dl gluteenitonta jauhoseosta
2,5 dl vettä

Nypi margariini ja kuivat aineet sekaisin. Lisää vesi. Taputtele taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista pohjaa 200 C n. 10 min.

Täyte

300 g juustoraastetta
4 dl kermaa
4 munaa
250 g kinkkua silputtuna
1 paprika silputtuna (itse laiton puolet punaisesta ja keltaisesta)
1 tl suolaa
1 rkl paprikajauhetta
2 rkl kuivattua basilikaa

Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kippaa + levittele tasaiseksi pohjan päälle. Jatka paistamista, kunnes pinta on kauniin ruskea. Kuka näitä kellottaa?

Punasipulipiirakat
24 kpl

Pohja

2 dl polentaryynejä
6 dl kasvislientä (=vettä + 1 liemikuutio)
2 rkl voita
2 rkl maissijauhoja
1/2 tl suolaa

Keitä polentaryynit pakkauksen ohjeen mukaan. (Mun pakkaus oli tuliainen Italiasta, josta ainut ymmärrettävä kohta oli "circa 8 minuti". Kun vesi kiehui, heitin sekaan sekä liemikuution että ryynit. Ryynit puuroutui samantien ja puuro pyrki räiskimään pitkin hellaa, seiniä ja käsiä. Kattila pois levyltä ja kansi päälle ja pari-kolme sekoittelua 8 minuutin aikana. Oikea ohje voi olla tännepäin tai sitten ei tännepäinkään..) Sekoita joukkoon voi, maissijauhot ja suola. Painele taikina voideltujen muffinssivuokien pohjalle. Esipaista 200 C n. 10 min.

Täyte

6 punasipulia (neljäkin riittää, pussista 2 oli pilallisia)
öljyä
1/2 dl balsamiviinietikkaa
1/2 tl suolaa
mustapippuria
1 rkl oreganoa
150 g juustoraastetta
3 munaa
2 dl kermaa

Kuori ja silppua reiluiksi paloiksi sipulit. Kuullota öljyssä pehmeiksi. Lisää ettika ja mausteet ja hauduttele hetken. Sekoita osa juustoraasteesta täytteeseen. Jaa täyte esipaistettujen pohjien päälle. Sekoita keskenään munat, kerma ja loppu juustoraaste. Lusikoi seos piirasten pinnalle. Paista uunin alatasolla n. 10 min. Siis kauniin ruskeiksi.

Lapsiraati äänesti kinkkupiirakalle Kyllä! Sipulipiiraset uppoo varmasti aikuisiin.

Samoilla jaloilla tuli testattua sekin, että gluteenittomat jauhot toimii aivan kuin tavalliset ruoanlaitossa. Ainakin valkokastikkeessa. Maikkoo oli vinkannut ja äiti tekee kukkakaali+muu-gratiinia.

Sulanutta jäätelöä

2006-05-22T20:04:00.000+03:00

Hirveä kiire töissä. Vaan ei koskaan niin kiire, etteikö voisi vahingossa keksiä jotain hauskaa!

Sulanutta suklaajäätelöä (johon ei kuitenkaan kuivu kuori päälle ;)

purkki sellaista vispautuvaa vaniljakastiketta
pari-kolme rkl kaakaojauhetta
(mansikkahilloa)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan vaahdotetaan vaniljakastike, lisätään kaakao (ja ehkä vähän hilloa) ja nautitaan niinkuin kakarana sulanut jäätelö. Hyvää myös, kun siihen dippaa kakkua.

(Niin no, oikeesti sitä sullottiin yhden täytekakun sisään ;)

Salaattia ja katkismajoneesia

2006-05-20T02:58:00.000+03:00

Tässä taannoin ihanassa aamussa kokattiin jotakin, jota oli pakko tehtävä iltapalaksi. Ohjelman ohjeessa salaattiin tuli perusjuttujen lisäksi myös tuoretta parsaa ja paahdettuja pähkinöitä, mutta kun Siwan.. Tomaattiakaan meillä ei eräs syö, joten salaatiksi riitti jäävuorisalaatti ja tikuiksi leikattu kurkku. (Vaikka edellä mainitut olis hyllystä löytyneet, niin enpä just silloin olis jaksanut erikseen käsitellä ja keitellä parsoja tai paahtaa pähkinöitä.)

Katkismajoneesi

Sekoita majoneesiin sulatettuja ja kunnolla valutettuja katkarapuja, pieneksi silputtua punasipulia ja valkosipulia, tilliä, sitruunamehua, suolaa ja rouhittua mustapippuria. Asettele salaattiainekset lautasille ja nostele töhnä päälle.

Ihana kokki teki samana aamuna kaveriksi panineja. Koska taloudesta ei löydy vohvelirautaa kummoisempaa voileipägrilliä, tehtiin versioita. Elikäs paahtoleiville kermajuustoa, joka toiseen kinkkua ja päälle kumottiin juustoinen leipäpala. Ja eikun rautojen väliin siksi aikaa, että juusto suli ja leivät sai vähän väriä pintaansa. Loppusilaukseksi leikkelin vielä kuumat leivät kolmioiksi.

Katkismajoneesi oli mainiota. Pari tuhtia ruokalusikallista per henki sai lapset syömään salaattia kukkurapäin ja huokailemaan, miten hyvää on. Tulikin mieleeni, että on loistava idea retkievääksi. Salaattiainekset voi pilkkoa mukaan omiin rasioihinsa ja laittaa "kastikkeen" omaansa. Sopis myös esim. tuleviin juhliin tuulihattutäytteeksi. Paitsi että. Äiti on jo leiponut toistasataa "kuorta" ja tekee kuulemma toisen mokoman, että Maikkoo saa syödä tarpeeksi. (Neiti itse sanoi, että voi myös syödä pelkkää perinteistä täytettä..)

"Paninit" maistui myös niin hyvin, että vohvelirauta sai pysyväissijan muutenkin ahtaalta työpöydältä. Ainakin toistaiseksi, kaikkeen hyväänkin kyllästyy jossakin vaiheessa, jos sitä on koko ajan tarjolla.

Salsa verde

2006-05-13T20:22:00.000+03:00

Toissailtana töissä asiakkaiksi osui hyvin ruoka- ja juomatietoinen pariskunta. Jopa niin, että tarjosin talon puolesta jälkkärit, kun tuore tonnikala "ei aivan onnistunut". Mies etenkin kertoi olevansa myös innokas kotikokki. Hiljaisena iltana oli aikaa tarinoida asiakkaiden kans ja jutusteltiin pitkään esim. kalan laittamisesta. Sain ohjeen soosiin, joka on kuulemma parasta tonnikalalle, mutta sopii myös mainiosti esim. grillatulle lihalle. (Ei kuitenkaan kovin rasvaiselle.)

Salsa verde
2 hengelle

Laita kulhoon puntti lehtipersiljaa (tavallinenkin käy, mutta huomattavasti parempaa tulee lehtipersiljasta), puoli desiä vaaleaa oliiviöljyä (ei missään nimessä kaikista vahvimman makuista), puoli valkosipulin kynttä (hienonnettuna, ei murskattuna ja vain puolikas) ja hippunen suolaa. Surauta sauvasekoittimella soseeksi. Anna tekeytyä huoneenlämmössä muutama tunti, vaikka yön ylikin. (Painotukset suluissa ohjeen antajan.)

Meemi

2006-05-10T10:58:00.000+03:00

Tässä on meemi Pastanjauhantaa-blogista. Heitän pallon myös tähän Soppaan :-)

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
1. siivooja-tiskari-maidonkantaja
2. kirjastoapulainen
3. data monkey (ctrl-c alt-tab ctrl-v alt-tab)
4. käytettävyysasiantuntija / konseptisuunnittelija

Neljä paikkaa, joissa olen asunut:
1. Hanneksenrinteellä kaksiossa
2. Kärjenmäellä omakotitalossa
3. Hong Kongissa yksiössä, suunnilleen 22. kerroksessa
4. Krunassa yksiössä

Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella:
1. Avara luonto ja muut luontodokkarit
2. Taide- ja tiededokkarit
3. Tanssikilpailut (vakio/lattarit), etenkin brittikisat
4. Brittidekkarit, ja ruotsalaisetkin

Neljä paikkaa, joissa olen (viimeksi) ollut lomalla:
1. Pori
2. New York
3. Leirintäalueilla itä-Suomessa
4. Tukholma

Neljä internet-sivua, joilla käyn päivittäin:
1. Google
2. Beevale Forum
3. Ei mitään elämää Käpylässä
4. Soppaa (mie oon niin nurkkakuntainen...)

Neljä lempiruokaani:
1. Ruisleipä (leipä ylipäätään)
2. Kala ja peruna jossain muodossa
3. Sushi
4. Tomaattipohjaiset kastikkeet ja keitot

Neljä paikkaa, joissa mieluummin olisin juuri nyt:
1. Koiran kanssa jossain, missä koiruus voi olla vapaana
2. Kirjastossa, ajan kanssa
3. Kotona touhuamassa pikku juttuja
4. Hakaniemen etnokaupoissa nuuhkimassa

Haastan tämän blogin muut kirjoittajat :-) Jos kirjoitatte omanne tuonne kommentteihin, saadaan näppärä paketti.

Juhlavalmisteluja osa I, ja kolhuja.

2006-05-09T21:42:00.000+03:00

Otsikon sanajärjestys on tarkkaan harkittu. Sen verran tänään on erilaisia ikäviä jälkiä perheessä aikaansaatu, ettei niistä toivota osaa II.

Esikoisen kans vietettiin puoliltapäivin pari tuntia mumman kans lakkiaisia suunnittelemassa. Ruoka- ja kaffitarjoilu alkaa olla hyvin hanskassa. Parin sukuun kuuluvan keliaakikon takia tulen tekemään tautiin sopivia koeversioita sekä suolaisesta piirakasta/muffinsseista että täytekakusta. Siihen pyritään, että molemmat maistuu kaikille, eli ei kahta kakkua.. Mumma itse oli kokeillut kakkupohjaa ilman vehnää, yhdessä suunnitellun modauksen mä lupaisin kokeilla äitienpäiväksi. Perheessä toimivan periaatteen "juhlakalu saa päättää, mitä tarjotaan" mukaisesti päädyttiin ruokatarjoilun osalta helposti siihen, että suvun ainut kasvispainotteinenkin (reuman, ei periaatteen vuoksi) saa lautaselleen muutakin kuin muusia ja vihreetä salaattia.

Koska kyseessä on perheen ja suvun juhlat, monet tarjottavat on perinneruokaa. Niistä ajattelin tiputella tänne ohjeita etukäteen. Seuraavassa eräs, josta maikkoo on vuosien varrella sanonut, kun on saanut kutsun synttärikaffeille: "Onhan niitä? Jos ei, en tuu."

Tuulihatut
n. 40 pientä

2 dl vettä
100 g voita tai margariinia
1 1/2 dl vehnäjauhoja
3 munaa

Kiehauta kattilassa rasva ja vesi. Lisää joukkoon vehnäjauhot kerralla. Sekoita taikinaa voimakkaasti puulastalla, kunnes se irtoaa kattilan reunoista. Lisää jäähtyneeseen taikinaan munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Nostele taikinasta kahdella lusikalla nokareita leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. (Pursottamalla tulee nätimpää jälkeä, mutta itse en jaksa tapella taikinaa pursottimen pussiin.) Paista tuulihattuja 200 asteessa noin 20-30 minuuttia. Älä avaa uuninluukkua 15 ensimmäisen paistominuutin aikana. Anna jäähtyä kunnolla. (Tähän asti voi ennakoida, eli täyttämättömät tuulihatut voi myös pakastaa.) Avaa kansi, helpoiten menee sormilla "repäisemällä" niin, että jää vähän toisesta reunasta kiinni. Oon törmännyt myös ohjeisiin, jossa se leikataan veitsellä irti. Kukin tavallaan.

Täyte
Se ainut oikee maikkoolle..

2 dl kermaa löysänä vaahtona
1 prk smetanaa
150 g kylmäsavulohta pienenä silppuna
1 pienehkö sipuli/punasipuli/pätkä purjoa vielä pienempänä
mustapippuria
sitruunamehua

Sekoittele mainitussa järjestyksessä. Pippuria ja sitruunamehua kannattaa ripotella vähitellen, maistelemalla syntyy se suuhun sopiva suhde.

Samainen täyte maistuu myös paahdetulla ruisleivällä tai uusien perunoiden kaverina. Luultavasti myös uuniperunan täytteenä, vaikka koskaan en oo kokeillut.

Niin niitä kolhuja. Esikoinen peruutti vaarin auton mummolan autokatoksesta niin, että kuskin puolen etulokasuoja osui tiiliseinään ja maalipintaan jäi kunnon viillot. Vaari on siskonsa mökillä suvun miesten kans, joten ei vielä tiedä. Siitä jatkettiin matkaa kotiin. Tarkoituksena oli pudottaa mun pyörä kyydistä pois ja jatkaa kaupungille shoppailemaan. Meidän pihan parkkipaikalta on 5 rappuaskelman verran nousua ovitasanteelle. Rappujen molemmin puolin rinne on laatoitettu pienillä tiililaatoilla. Ajattelin olla nopea ja tuupata pyörän ovensuuhun laattarinnettä pitkin. Jepjep.. Yhdistelmä "laatat, 3 tiukkaa askelta ylös, tennarit, lukossa oleva maasta irti kannateltava pyörän takarengas ja hiekoitussepeli" toimii.

Polvissa teippien alla on just noin isot haavaat. Hätäisille katsojille huom! pikkurillin ja keskisormen laastarit. Vasemman jalan "nimetön" varvas (onko sille joku nimi?) on kävellessä niin arka, etten ihmettelis, vaikka joku pieni luu olis murtunut.

Ei kahta kolmannetta. Teini tiskas, koska mä en voinut. Kolhi lempimukiansa sen verran, että pari haavaa kädessä.

Kas, retkellä

2006-05-01T17:33:00.000+03:00

Lauma grillaili yhdessä. Makkaran lisäksi syötiin eilistä tomaattisalaattia (jonka maut olivat mukavasti pyöristyneet) ja laiskan naisen perunasalaattia. (Suolakurkku unohtui ostoslistalta ja raaka omena allergisoi pahasti, joten improvisoimme.)

Kolmen sipulin perunasalaatti

eilen keitettettyjä perunoita
1/2 paprikaa pienenä pilppuna (väriksi)
nippusipulia
1/2 pikkuista punasipulia
1 pieni (oikeasti) valkosipulinkynsí
purkki kermaviilia
mustapippuria ja suolaa

Paloittele, sekoita. Valkosipulia laitetaan herkästi, kun kyse on makkaran ja muun lastenruoan kaverista.

Vaputtaa

2006-05-01T05:07:00.000+03:00

Kummallinen talvi takana. Lapsista nuorinkin on nyt sen ikäinen, että monet perinteet kaatuu. Eka joulu ilman pukkia. Eka pääsiäinen ilman rairuohoa tai keittiön pöydällä makoilevaa kanaa, joka munii pieniä suklaamunia koko viikon. Ei sentään oikeeta, vaan oljista tms. punottua, jossa on pohja ja kansi erikseen ja yön aikana aina mystisesti sinne on tavannut aamupalan makea pala ilmestyä. Eka vappu ilman, että koko koti on verhottu serpentiiniin tai ilmapalloihin. Viimeiselle mä annan täydet pisteet, mun pelkokerroin-top-kolmosessa on mukana puhkeavat ilmapallot. Perinteisistä vappuruoiastakaan ei juuri tänä vuonna pidetä kiinni. Kuopus on vaan hengaillut kavereillaan, teinillä on koko viikonlopun vieraina sellaiset ystävät, jotka ei moisista välitä ja muut on töissä.

Jotain kuitenkin. Teini rakastaa simaa. Jopa niin, että vuosia sitten kun päätin, että jouluna meidän perheessä loppuu "pakollisten" syöminen ja sen sijaan kaikki saa toivoa omat herkkunsa pöytään, neidin ainut toive oli "se juoma, jossa on rusinoita." Tänä vuonna opetin teinille, miten simaa tehdään. Ohjehan löytyy fariinisokeripussin kyljestä, neiti nyt vaan kokeili. Kuulemma voipi hyvinkin olla niin, että simaa on tästä lähtien suunnilleen koko vuoden ympäri meillä tarjolla.

Rommirusinaa

Olipa kerran kauan kauan sitten vappuna opiskelijabileet. Ruokien, joista koskaan ei jälkeenpäin tarinoitu, lisäksi juhliin oli varattu monenmonituisia juomia. Nirppanokkia kun ovat, opiskelijat, parhaat juomat juotiin ensin. Jopa parhaat lantringit. Loppuillasta (tai lieneekö aamuyöstä?) joku kauhukseen totesi, että jäljellä on vain rommia ja simaa. Nuorena ja rohkeana päätti kokeilla.

Jos tykkäät rommirusinajäätelöstä, niin hyvä. Pieni pala jäätelöä sekaan ja vielä parempi.

Ei simaa ilman munkkeja. Meillä melkein kävi tänä vuonna niin, että munkkeja ilman simaa, mutta kun sain houkuteltua teinit ulos auringonpaistetta tarpeeksi mainostamalla, niin oli edes viimeinen pullo seuraksi.

Munkit

Hyvä peruspullataikinan ohje on vehnäjauhopussin kyljessä. Jauhojen määrä vähän vaihtelee riippuen pussien kyljessä, mutta pyri mahdollisimman pehmeään taikinaan niin, että se kuitenkin irtoaa kulhosta/käsistä. Oma innovaatio tänä vuonna oli lisätä taikinaan, samalla kohtaa kuin sokeri ja suola, pari tl vanilliinisokeria.

Kun taikina on kohonnut, tapa se (=leivo sitä pitkin pöytää, kunnes ilmakuplat katoaa) ja leivo pieniksi palloiksi. Anna taas kohota. Lämmitä öljy kattilassa. Pikkupala taikinaa jos heti tirahtaa paistumaan, niin hyvä. (Palopäällikön lapsenlapsena annan tuikitärkeen vinkin: Vaikka kuinka käryäis, älä laita liesituuletinta päälle. Paljon mieluummin tuleeta läpivedolla jälkeenpäin koko koti. Pidä myös käsillä kattilaan sopiva kansi tai mikä tahansa muu, joka tukahduttaa mahdolliset liekit. Jos joku tarjoaa paloturvallisuuteen liittyvää koulutusta, kannattaa käydä katsomassa, miten korkeelle ne öljypalon liekit lyö, kun sinne heittää vettä.)

Asiaan: Törkkää etusormet läpi pullapalleroista ja pyörittele rinkuloiksi. Yks kerrallaan ja aikas nopeesti. Laita öljykattilaan sitämukaa kun valmistuu. Kun alapuoli on joka munkilla soppelin ruskea, käännä munkit. Kun toinenkin puoli on saanut hyvän värin, nosta lautaselle valumaan.

Seuraavassa sokerointiniksi. Laita paperipussiin hienoa sokeria. Näin vappuna Alkon pussiin. Kaada reilusti sekaan vanilliinisokeria.

Hauki on kala

2006-04-30T18:49:00.000+03:00

Vappuna ei syödä pelkkää silliä! (Sitä paitsi silli on aprilliruokaa.)

tomaatteja
nippusipulia
valkosipulinkynsi
rouhittua mustapippuria
pari rkl sitruunamehua

perunoita

sipulia
voita

haukifile / syöjä
mustapippuria
voita

tilliä
voita

Tee ensin salaatti: kuutoi tomaatit, silppua valkosipuli, sekoita kipossa ja leikkele saksilla nippusipulia mukaan. Lopuksi perään mustapippuria ja sitruunamehua. Anna maustua tunti-pari tai enemmänkin.

Kuori potut ja laita kiehumaan. Kuori ja viipaloi sipulit. Paista sipulit voissa pannulla sopiviksi, kippaa kippoon ja laita lautanen päälle, että pysyvät lämpiminä.

Vähän ennen pottujen kypsymistä pippuroi haukifileet toiselta puolelta. Laita pannulle reippaasti voita, heitä hauet pippuroitu puoli alaspäin pannuun ja pippuroi & suolaa ylöspäin oleva puoli. Paista nätiksi.

Kun potut ovat valmiita, annostele kaikille nälkäisille haukifile, pottuja, sipulia ja salaattia. Saksi annosten päälle reilusti tilliä ja vuole potuille vielä pikkaisen voita.

Lopuksi ota annoksesta hätäinen kuva (tuntien ulkoilun jälkeen on nälkä!) ennenkuin ahmit sen:

Ps. tein salaatin jo etukäteen valmiiksi, niin emme joutuneet odottamaan tuntia-paria sen maustumista. Ha, ennakointi kannattaa!

Grillatut herkkusienet

2006-04-29T12:07:00.000+03:00

Näin kerrostaloasukkina grillauskausi odottaa vielä avaamistaan. Luultavasti pitkäänkin, on niin työlästä kaivaa grilliä varastosta romujen alta ja jälkeenpäin odotella, että se jäähtyy niin, että sen voi taas tunkea sinne.. Omakotilossa asuessamme sen sijaan grillaamista harrastettiin ahkerasti. Pari ruokalajia oli silloin aina pakollisia: pakettikaupalla makkaraa, niin että riitti nenänsä perässä tontille ilmestyneille naapuruston lapsillekin ja

herkkusienet kera juuston ja pekonin

Poista tuoreista kohtuullisen isoista herkkusienistä jalat. (Silppua ne vaikka salaattiin.) Laita tilalle sulake-, tuore- tai homejuustoa. Mun lemppari on perinteinen Koskenlaskija. Kääräise siivu pekonia jokaisen sienen ympärille. Pienempiin sieniin riittää puolikaskin. Grillaa, kunnes pekoni ruskistuu kunnolla. Helpoimmalla pääset, jos laitat sienet folion päälle. Silloin ei tarvitse niin tarkasti vahtia syttyykö liekkejä, kun pekonista alkaa irrota rasvaa. Herkku onnistuu uunissakin grillivastuksen alla, testattu on.

Pekoniviikon innoittaman haeskelin aiheeseen liittyviä sivuja. Valion sivuilta löytyi mm. pekonibanaani chilikastikkeella, vinkiksi paolalle ;) Osassa ohjeista kyllä kummallisesti neuvotaan paistamaan pekoni voissa.. Pirkan sivuja silmäillesäni huomasin mm. ohjeen sipuli-pekonimuffineihin, joita oon joskus sunnuntaiaamupalaksi leiponutkin. Elleiltä sivuja löytyi 24, niiden selaaminen jääköön johonkin toiseen päivään. Samaten Ruokalasta löytyy sivukaupalla ohjeita. Ensimmäisellä sivulla pekonia on yhdistetty mm. punakaaliin, linsseihin, taateleihin ja hapankaaliin.Finfood ilahduttaa kotikokkeja mm. ohjeilla täytettyihin lanttuihin, muikkupaistiin tai hevosenpaahtopaistiin. Lapset varmaan riemastuis, mutta kuvaapahan hyvin pekonin monia käyttömahdollisuuksia.

Koska itse oon nauttinut tällä viikolla pekoniruokaa lähinnä virtuaalisesti, se ei edelleenkään tuu korvista ulos. Innokkaana leipurina palaan varmaan asiaan niissä merkeissä.

Siikaa saaristolaisittain

2006-04-27T18:10:00.000+03:00

Töissä lounaalla tarjotaan päivän keiton lisäksi 2 lämmintä ruokaa. Tänään ne oli härkäpata ja otsikossa mainittu. Seuraavassa ohje hyvin sinnepäin. Kiiru päivä, en ehtinyt kysyä tarkkaa ohjetta, maistella ja hyväksi havaita sen sijaan kyllä:

Lado uunivuokaan vinottain pippurilla (ainaskin, ehkä muullakin) maustettuja siikafileitä niin, että joka fileen päälle tulee pekonisiivu. Paistele kypsäksi. Asteista ja ajoista en niin tiedä, mutta 175 C toimii kaikenlaisille kalaruoille yleensä hyvin. Aika määritellään uuniin kurkkimalla. Kun näyttää kypsältä niin sitä on.

Saaristolaisuuden viimeistelee sipulikastike. Siis reilusti voissa paistetut sipuliviipaleet. Kaada sipulit uunista otetun siikavuoan päälle. Voit viimeistellä tillillä, niinkuin kaikki kalaruoat, tai sitten ei.

Pariloitua maksaa

2006-04-26T21:51:00.000+03:00

Sorsanpaistaja näemmästä vähättelee periaatetta "less is more", jos pannari kera pekonin on eh.. Edelleen pysyn kannassani siinä, että pekoni sellaisenaan on parasta pekoniruokaa. Toisaalta, aina voi kantaa kaupasta pari maata viistävää muovipussillista ruokatarvikkeita yhtä ateriaa varten niin, että sekaan lisää pari siivua pekonia ja sanoa sitten, että se on "pekoniruokaa".

Paistele paketillinen silputtua pekonia pehmeäksi, siis ei rapeaksi. Lisää sekaan silppuna sipuli tai pari ja valkosipulia maun mukaan. Anna pehmetä. Kaada päälle purkillinen kermaa ja ripsauta mukaan mustapippuria. Keittele hetken kasaan.

Pariloi maksaviipaleet. Laita tarjolle muusin ja soosin sekä puolukkasoseen ja kapristen kans.

Tää ruokalaji on työpaikan ruokalistalla nimellä "pariloitua naudanmaksaa", hyvin pienellä muiden lisäkkeiden (joista minkä tahansa asiakas voi vaihtaa) mukana mainitaan pekonikastike. Ilman just tuota soosia ei ollenkaan niin hyvää. Samainen kastike toimii kotona sellaisenaan pastan kera. Lapset ei syö maksaa..

Koftalaisen hyvää salaattia

2006-04-26T16:49:00.000+03:00

Jotenkin tuli salaattiolo. (Mitä mies tekee, mitä mies tekee?)
Tällaiseen makujen piazzaan päädyin kauppa/koti -yhdistelmällä.
salada:
-jäävuorisalaattia
-punasipula
-pari tomaattia
-puolikas kurkku
-hillosipuloita pari rkl (Joo, joo, joskus niitä vaan pitää laittaa kaikkialle.)
-kolme nuhaista naturellia kalkkunafilettä annospaloiksi pilkottuna (Hah, tulihan tähän lihaakin!)
-lebanese style mix kofta kebab -mausteseosta. (Tarkoitettu jauhelihalle, sisältää mm. juustokumina, kaneli, sinappi, mustapippuri, inkivääri, valkosipula ja neilikka)
-sitruunamehua pari rkl
soosi
-naturell-jugurttia pari dl
-Dijon-sinappia
-hunajaa
-mustapippuria
-cayenne-pippuria

Kalkkunapalat pannulle ja kypsäksi. Mausta kofta-hässäkkämausteella (2-3 tl) + lisää sitruunamehu. Maustele hetken pannulla ja siirrä jäähtymään. Pilko kasvikset jotenkin suuhun mahtuviksi. Sekoita keskenään kaikki kasviksiin viittaava.
Tee soosi: jugurtti, sinappi, hunaja, musta- ja cayenne-pippuri sekaisin ja anna maustua hetkisen.
Joko annostele kasvikset ja kalkkunat kivasti lautaselle ja soosia nätisti päälle, tai sitten harrina kaikki kulhoon sekaisin ja soosi päälle.
Ei tämä ole edes kovin raskasta.
Jälkkäriksi sitten vaikka oikea kebab.

Chirashi-sushia flunssassa

2006-04-24T22:46:00.000+03:00

Ajatuksena oli kokata sushia viikonloppuna. No, niin teimmekin, mutta koska flunssa ja pärskiminen vei kaiken halun käyttää aikaa keittiössä, teimme sushimme oikaisten. Sunnuntaina siis tarjolla oli chirashi-sushia eli "sekoitettua sushia".

Resepti on emännän päästä ja pohjautui niihin aineksiin, joita kaapista löytyi ja jotka sillä hetkellä tuntuivat sopivilta. Suuntaa on haettu "Bento Boxes" -kirjasta (joka jäi käteen taannoisella New Yorkin reissulla ja oli sitä ennen ollut jo pidempään kirjatilauslistalla).

Ylipäätään sushin tekoon on niin monta mielipidettä ja kantaa (mm. se, miten riisi tulee huuhdella ja mikä on etikan & sokerin oikea suhde), että todennäköisesti tämäkin ohje on jollain tapaa (ja varmaan ainakin punasipulin osalta) kerettiläinen. Hui hai, hyvää oli!

Sushiriisi (sushi-meshi)*

4 dl sushiriisiä
4 dl vettä
3 rkl riisietikkaa
2 rkl sokeria

Huuhtele riisi huolella siivilässä juoksevan veden alla (niin kauan, että riisin läpi juokseva vesi on kirkasta), valuta. Sekoita riisietikka ja sokeri pienessä kipossa keskenään. Kippaa riisi kattilaan ja kaada vesi päälle, keitä n. 15 min, nosta pois levyltä ja anna hautua kannen alla n. 10 min. Kun riisi on jäähtynyt suunnilleen kädenlämpöiseksi, kaada sekaan riisietikka-sokeriseos ja sekoita se riisiin leikkaavin liikkein (tai muutoin riisi menee ihan tahmeaksi sotkuksi). Jos et aio tehdä sushia heti riisin valmistamisen jälkeen, säilytä riisi huoneenlämmössä - jääkaapissa se kovettuu ikävästi.

* Riisien keittoajat vaihtelevat, tämä ohje on tuon 10 kg:n sushiriisisäkin mukana tullut ohje eikä siis passaa kaikelle riisille. Myös tavallinen puuroriisi käy.

Muut aineet:

pieni punasipuli
pala (ehkä 10 cm) kurkkua
1 1/2 norilevyä
n. 300 g merilohenpala (ilman nahkaa)**
makeaa soijaa

Kuori & halkaise sipuli ja leikkele ohuiksi viipaleiksi, leikkaa kurkku haarukkaan sopiviksi pikkupaloiksi. Leikkele saksilla merilevä elikkäs nori pieniksi suikaleiksi. Viipaloi lohi sellaisiksi etusormen levyisiksi haarukkapaloiksi. Itse tein niin, että kippasin pikkukippoon makeaa soijaa ja pyöräytin lohenpalat siinä ennenkuin sekoitin kaikki aineet riisiin - soijan voi kaataa kyllä suoraan riisinkin joukkoon. Maista vielä soijan määrä (= suolaisuus) ja lisää, jos siltä tuntuu.

**Koska kala syödään raakana, järvikalassa on suurempi loisriski. Siksi siis merikalaa.

Kas tässä:

Pernoota piirakkapohojas ja punakaalilooraa

2006-04-22T01:51:00.000+03:00

Blogista vois päätellä, ettei kukaan perheestä oo kokannut pääsiäisen jälkeen. Väärin. Meillä ainakin on. Nakkisoppaa niin iso kattilallinen, että riitti pari päivää. Pastaa ja jauhelihasoosia: paistele paketti jauhelihaa + sipulia ja valkosipulia, kaada sekaan yrttimaustettua tomaattimurskaa ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada soosi pastan sekaan. "Ihanaa, äiti on tehnyt festariruokaa!" kommentoi Sannu. Tänään pitsaa. Pakko saada kun koko eilisen illan kannoin pitsoja töissä meidän reppuriasiakkaille, joille on viikottain vaihtuva tarjouslista, jolla 5 vaihtoehdon mukana ainut pysyvä on pitsa. Lapset ei panneet ollenkaan pahakseen mun pakkomielettä, päinvastoin :D

Noista ruoista ei paljon kirjoteltavaa irtoa. Sen sijaan kaivelin arkistoistani sen suolaisen piirakkapohjan ohjeen, jossa on mukana perunaa. (Jos tosiaan luulit, että pohjassa on Pernoota, voit lopettaa lukemisen tähän ;) Juteltiin siitä taannoin puhelimessa paolan kans, jolla on epävarma suhde piirakkaleivontaan ja ottaa mielellään vastaan kaikki vinkit siitä, miten tehdä maistuva pohja. Julkisen kirjoittelun lisäksi meidän perhe edelleen puhuu ruoasta myös puhelimessa. Blogi onneksi pienentää puhelinlaskuja. Toisaalta sekin, että ollaan kaikki samassa maassa. Elämäni kalleimmat ruokareseptit sain siihen aikaan, kun paola asui Hongkongissa. Puhelu maksoi 9 mk/min ja pisin puhelu, jonka aikana puhuttiin vain ruoasta, kesti 1,5 h. Hinta siis n. 1600 mk. Jotkut tuhlaa rahansa hömppään, toiset ruokaan.. (Se oli muuten paola, joka maksoi laskun.)

Lohipiiraset

Pohja

125 g huoneenlämmintä voita tai margariinia
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(1/2 tl suolaa)
2 kylmää keitettyä perunaa (n. 200 g)
(1 dl silputtua persiljaa)

Täyte

1 pieni purjo tai sipuli
150 g kylmäsavustettua lohta
1 prk (200 g) valkosipulituorejuustoa
2 munaa
1/2 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 valkosipulin kynsi puristettuna
1 tl sitruunapippuria
(suolaa)

Pinnalle

kapriksia tai oliiveja

Sekoita pehmeä rasva ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. (Pohjataikina käy kaikenlaisille täytteille. Jos teet lohisellaisen, älä lisää suolaa.) Lisää joukkoon raastetut perunat ja halutessasi/jos sattuu olla, persiljasilppu. Anna seistä jääkaapissa sen aikaa, kun teet täytteen.

Halkaise ja huuhdo purjo. Silppua. Tai silppua sipuli. Kuullota ja anna jäähtyä. Leikkaa lohi pieniksi kuutioiksi. Sekoita tuorejuusto, munat, maito, vehnäjauhot ja puserrettu valkosipuli tasaiseksi seokseksi. Lisää lohi- ja sipulisilppu. Mausta.

Jaa taikina kahteen osaan ja leivo tangoiksi. Jaa kumpikin tanko 12 osaan. Laita palat voidellun muffinipellin syvennyksiin. Levitä jauhoisin sormin syvennysten pohjalle ja reunoille. Annostele päälle n. ruokalusikallinen täytettä ja pane päälle koristeet. Paista 200 C n. 20 min. Meidän taloudesta löytyy 2 muffinipeltiä, yhden sellaisen omistaja voi ottaa piiraset varovasti heti lämpiminä irti pelliltä, pestä pellin, jäähdyttää sen kylmällä vedellä, kuivata ja rasvata uudelleen..

Ainut kokeilu tästä ohjeesta on tehty orjallisesti ohjetta noudattaen. Piiraset sekä maistui että näytti niin hyviltä, että voisin tarjota niitä vieraille esim. tulevan kesäkuun 3. päivänä. Ehdottoman hyvää tässä ohjeessa on pohjataikina. Perustaikina piirakoihin on yleensä "rasvaa, jauhoja ja vähän vettä". Lopputulos murenee.. Tämä versio sen sijaan pysyi siististi kasassa jopa muffinssimuodossa. Jos ohjeesta tahtoo tehdä piirakan, ainekset riittää yhteen n. 23 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Paistolämpötila ja -aika lienee äkkiseltään n. samat. Se ken kokeilee, kertokoon tarkemmin.

Arkistoja kollatessani (=kaivelee, etsii..) vastaan tuli toinenkin levitykseen laitettava ohje. Äiti teki työhistoriansa sairaalassa. Monista työpaikan keittiön ruoista, jotka maistui (jo joskus ennen mainitusti) kahvikuppiin varastettuna, seuraava maistui erityisen hyvin. Itse asiassa, ruoka ei edes ollut peräisin sen sairaalan keittiöltä, vaan tuli taloon tehdasvalmiina alumiinivuoissa. Mutta ah! niin hyvää. Meidän äiti jos kuka osaa sen, että lukee paketin kyljessä mainitut ruoka-aineet ja hakee oikeat suhteet. Mistähän me ollaan peritty sekä innostus että taito kokkaamiseen?

Punakaalilaatikko

250 g punakaalisalaattia (kaada liemi pois)
n. 1/2 kaalia, suikaloi ja keitä
2 omenaa raastettuna
2 etikkapunajuurta raastettuna
1 sipuli, silppua ja kuullota
2-3 rkl vehnäjauhoja
2 prk kuohukermaa
3/4 dl siirappia
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria
1/2 tl neilikkaa

Sekoita. Paistele 175 C tunti-puolitoista. Sen verran, että näyttää paistuneelta, muttei pala pinnalta. Tää on aivan loistava tarjottava kasvisruokaystäville. Uppoo lihansyöjille lisukkeeksi. Itse kuulun viimeisiin, mutta söisin enemmän kuin mielelläni pääruoaksi pelkästään tätä..

punkkua ja pääsiäislopetuksia

2006-04-16T22:49:00.000+03:00

Huudatin kuivaksi pyyhityn lammasläskin pintaa nopeasti pannulla. En mä tiedä oliko siitä mitään riemua.
Lihas kuitenkin heti perään uunivuokaan paistopussissa. Pussin pohjalle laitoin porkkanapaloja ja sipulalohkoja ns. siirtolavasyistä. Liha päälle ja paistomittari paksuimpaan kohtaan. Reikä vielä pussin kulmaan (kuitenkin niin, ettei tihkuvat liemet karkaa). Rehupeti maustoi nestettä ja samalla piti läskin irti hehkuvasta uunivuoasta. Se hyvä.
Epäluulo mittariin ja vähän uuniinkin johti siihen, että valitsin snadin parin tunnin huudatuksen 150C:n maisemista ja sisälämpo häjymittarin mukaan oli jotain 73C. Meni ehkä vähän yli, mutta mehevä se silti oli.
Reilu puoli tuntia foliossa vetäytymistä ja parempiin suihin.

Paistoliemestä jäähdytin rasvan pois, vähän tuunasin vasikkafondilla, suurustin vehnäjauhoilla, puserrus hunajaa ja ripsaus mausteita ja ruokakermaa. Kiehautus/pikku porina ja sehän oli aika siinä.

Valkosipuliperunat ei totellut mua yhtään. Noh, kypsyi ne nekin sitten kovistelun jälkeen.

Loppulammas miestellään pyttipannuksi. Tai lammasrapuperunoksi.

Paistoksia

2006-04-15T21:05:00.000+03:00

Täällä haisee kevät! Lähin kokko paistuu n. kilometrin päässä, mutta meidän parvekkeellakin haisee kokolta. Se haju liittyy lapsuudesta lähtien hyvin tiiviisti kevääseen. Muksuna pääsiäisen alusviikot vietettiin tiiviisti kokonrakennuspuuhissa kiertämällä kaikki naapurit keräämässä kaikki mahdollinen poltettava roina, jota naapurit olivat varastoineet kokkoa ajatellen, pois nurkista. Siihen aikaan säännökset oli nykyistä paljon väljempiä, eli esim. käytöstä poistuneet autonrenkaat kelpas mainiosti. Itse asiassa ne oli toivotuinta saalista, koska paloivat pitkään ja savuttivat komeasti. Siihen aikaan kokoille voi suunnistaa savupatsaiden mukaan, nykyään kokon löytääkseen pitää tietää, missä niitä poltetaan. Renkailla sai myös mainiosti tuettua pystyyn kokon keskellä olevan puun, jonka ympärille koko rakennelma kyhättiin. Koska rikokset onneksi vanhenee, tähän liittyen voi jo julkisestikin tunnustaa yhden. Sinä vuonna, kun keskussairaalaa rakennettiin ja tie sinne oli jo valmis, keskipuu varastettiin kaupungin metsästä. Rakennusporukassa oli mukana sen verran myös nuoria miehiä meidän tenavien lisäksi, että ison puunkin kaato onnistui. Puunhakureissulla törmättiin poliiseihinkin, mutta joko eivät huomanneet koko puuta, joka pyöräytettiin ojaan heti, kun joku tajus vastaan ajan auton poliiseiksi, tai sitten vaan kokon rakentamiseen suhtauduttiin ymmärryksellä silläkin suunnalla. Minkähänlaiset korvaukset ison männyn kaatamisesta nykyään sais maksettavakseen, jos kiinni jäis, kun pelkästä joulukuusesta saa maksaa itsensä kipeeksi? Koko homma huipentui lauantai-iltana, kun kokko saatiin tapeltua palamaan. Se kuuluu perinteeseen, ettei se meinaakaan syttyä, ennenkuin joku käy hakemassa bensaa. Oi sitä autuutta, kun yömyöhällä meni nukkumaan naama noessa ja hiukset ja vaatteet savulta haisten!

Ruokapuolella en tänä vuonna oo pääsiäisherkkuihin panostanut. Syyttävä sormi osoittaa sitä siskoa, jonka lähettämät mausteet "puhuu" mulle keittiössä. ;) Tän päivän alkuperäinen suunnitelma oli kokeilla kastitonta currya. Just sitä versiota, jossa soosin sekaan tehdään peruslihapullia. Pojalle pitää välillä tehdä perusruokaa, ettei tyystin kyllästy. Meille sattui vieraita just, kun piti alkaa kokkaamaan ja lätkämatsikin pukkas päälle. Siis oikotielle. Jauhelihan heitin murekkeena uuniin ja mausteita sai sekaansa vain edelliseltä päivältä jäänyt riisi. Ohje löytyi lappuselta paolan Sannulle taannoin lahjaksi antaman aasialaisen keittokirjan välistä.

Maustettu riisi

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta siivilässä. Sulata kattilan pohjalla 25 g voita. Lisää 2 tl kurkumaa, 2 tl jeeraa ja kymmenkunta kardemumman siemenkotaa. Paistele pari minuuttia. Paista riisi maustevoissa.

Voi luoja että oli hyvää! Tää on niitä ruokia, joiden jäljiltä nuollaan kattilakin. Meillä ei tulevaisuudessa tulla riisiä sellaisenaan syömään kuin ehkä riisipuurossa. Jos siinäkään..

punkkua ja pääsiäisvalmisteluja III

2006-04-15T02:36:00.000+03:00

Lihaa, hitto, paaston päälle. Lammasta syödään Suomessa joku +-7g tms. / nokka vuodessa. Mepä syömme oman ja jokusen muun kiintiön täyteen su:

-1,5 karitsaa paistina.

Marinafi kaikista ohjeista varastettu ja krapulassa todennettu:
-pullo halpaa, mutta ryhdikästä punkkua
-0,5dl soijaa
-0,5dl punkkuetikkaa
-0,5-1dl rypsöljyä (oviiliöljy on runkkailua tässä, tai ehkä aina...)
-jotenkin desi kokista (vittu oikeaa, ei aspartaamikuraa)
-Valkosipula hakattuna (tai jotakuinkin 10-15 kynttä)
-sopiva sipula silppuna
-rakuunaa, timjamia, rosmariinia, mustapippuraa
-pari tl sinappijauhetta

-Pari pulloa punkkua auki, lähes puteli marinafiin, vispaten sinappijauhe sekaan (paakkupelastus), etikat, kokis, öljy + hakkelukset ja ryytimaa kökkään.
-Pyyhitty / kevyesti villotettu paisti uimaan
-Toinen (ja jokunen muukin) punkku nassuun.
-DVD:ltä Turhapuroja
-välillä lihaksen kääntelyä liemessä
-parin päivän jälkeen marinadi pois lihasta ja pannulla väriä. Sit uuniin ja kypsäksi.

Ehkä pöhäps palaan mitenkuten paistamiseen, jos punkultani ehdin. Siihen on kuitenkin vielä puolitoista vuorokautta.
Note: marinafiuinti tapahtuu jääkaapissa, mutta proammattilaiskovikset pitää settiä jopa huoneenlämmössä sen pari päivää... (juu, juu!) En lähtenyt siihen laumaan, mutta tulevaisuuden extremekokemukset vaativat jugurttimarinafin viljelemistä huoneenlämmössä. Siihen saakka mamikset tekee punkkujääkaappi-konsensusta.
ole mamis, käytä karitsaa ja punkkua.

Paastonaikaa sekä pääsiäisvalmisteluja, osa II

2006-04-14T18:44:00.000+03:00

Tuhkakeskiviikosta (laskiaistiistain jälkeinen päivä) alkanut paasto lähestyy loppuaan. Meillä emännän paastonaika* on näkynyt kasvaneena leivonnaisten kulutuksena. Ilmeisesti sokeriannos on saatava jollain tavalla. Tai sitten sitä vain jotenkin helpommin antaa itselleen luvan pullan ja piirakansyöntiin. Dunno.

Tässä kuitenkin Pastanjauhannassa jo lupailemani piirakkaohje, joka tulee tyydyttämään makeanhimoa huomenissa. Voin suositella lämpimästi: jos pidät rahkasta ja omenapiirakasta, todennäköisesti pidät myös tästä piirakasta. Ohje on itse asiassa MTV3:n sivuilta, oma kappaleeni on näemmä printattu 8.4.1999 (paistoin silloin piirakan muistaakseni Fransin luona).

Omena-rahkapiirakka (200C n. 30 min.)

8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa
250 g sulatettua rasvaa tai juoksevaa margariinia
1-2 munaa
2 dl piimää

täyte:

2 tlk maitorahkaa
1 1/2 - 2 dl sokeria
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
1 sitruunan kuori ja mehu
6-10 omenaa

Kuori ja viipaloi omenat (mielestäni ihan normiviipaleet toimivat paremmin kuin ohjeen kuvien viipaleet). Sekoita pohjataikinan kuivat aineet keskenään, lisää rasva. Jaa taikina kahtia. Lisää toiseen osaan muna ja piimä, levitä seos leivinpaperille uunipellille ja tasoita. Sekoita täytteen aineet ja levitä täyte pohjalle. Lado omenaviipaleet täytteen päälle ja lopuksi ripottele omenoiden päälle murumainen taikinaseos.

(Kardemumman ja kanelin olen lisännyt ohjeeseen jälkikäteen, kun jotenkin niitä vain kaipasi.)

* Löyhästi sidoksissa ortodoksiseen Suureen paastoon, joka kestää 40 päivää ja päättyy pääsiäiseen. (Kuten linkin takaa löytyvässä viikon sanassakin todetaan, laskiaistiistain ja pääsiäissunnuntain välinen aika on todellisuudessa 47 päivää - vain arkipäivät lasketaan paastonajaksi.) Emännälle paastonaika kuitenkin on pikemminkin henkilökohtainen henkinen kilvoittelu eikä siis noudata ortodoksien paastoa muutoin kuin tuon paaston keston suhteen. Tiesitkö muuten, että Palmusunnuntaita eli siis viime viikon sunnuntaita edeltävä lauantai on ortodoksisessa perinteessä nimeltään Lasaruksen lauantai? Ja huominen lauantai puolestaan on ev. lut. perinteessä nimeltään Hiljainen lauantai, ortodokseilla Suuri lauantai. Ortodoksisessa perinteessä tämä viikko on nimeltään Suuri viikko ja ev. lut. perinteessä taas Hiljainen viikko tai Piinaviikko. (Ja kas, taas voi loistaa kryptisten faktojen tiedoillaan tarvittaessa.)

Kormaa ja Korjaamoa

2006-04-14T04:04:00.000+03:00

Nyt on päästetty ensimmäisestä purkista Henki ulos! Etukäteen siskon takuuvarmaksi mainostama osoittautui olemaan sitä. Maikkookin "sattui" ruokapöytään. Itse oon kyllä vahvasti sitä mieltä, että tuli nenänsä perässä meille, kun soitti ovikelloa justheti, kun olin huikannut tytöt syömään. Justuskin, joka on hivenen ennakkoluuloinen mun kokeilujen suhteen nykyään, tykkäs kovasti. (Soitin kavereillaan olevalle pojalle, että syömään vartin päästä. "Mitä ruokaa? Ei kai taas jotakin sun kokeiluja??")

Kormakanaa
Tai kanaa kormassa.. Sis on tehnyt elämästä helppoa. Jokaisen purkin ja monen pussinkin kyljessä on ohje. Modasin vähän:

pari sipulia
öljyä
3 broiskun filepihviä (n. 500 g)
3 rkl kormaa (niin paljon lusikassa pysyy)
1 dl vettä
puolisen pussia kookosmaitojauhetta
1 dl kermaa
1 tl suolaa
1 tl hunajaa

Silppua sipuli ja kuullota öljyssä. Leikkele broisku pieniksi kuutioiksi ja lisää pannulle paistumaan. Kun näyttää kypsältä (ei tarvi ruskistua), perään korma, vesi ja kookosmaitojauhe. Hauduta n. 20 min. Keitä sillä välin riisi. Lisää soosiin kerma, suolaa ja hunajaa. Sis kertoi taannoin käyttävänsä makujen pyöristämiseen fariinisokeria. Ei nyt sattunut olemaan kaapissa, joten kokeilin hunajaa. Toimi erinomaisesti. Fariini on silti seuraavan kauppapäivän ostoslistalla. Kookosta lisäsin vain pehmentäämään makua. Suolaa ruoka kaipas ihan muuten vaan. Alkuperäisessä ohjeessa sekaan heitettiin myös 3 rkl manteleita ja lopuksi silputtua tuoretta korianteria, mutta meillä ei.

Jatkuu (siis mainoksia): Tänään Sannun kans töissä Rytmikorjaamolla ja illan bändinä Lauri Tähkä. Vihiroonki meillon soittopaikka, jota ne pian karehtii koko Suames ja Lauri orkestereineen on niiin..

Jatkuu: Jälkiruoka tarjoiltiin paolan edellisen postauksen kommenttina.

Pääsiäisvalmisteluja, osa I

2006-04-13T13:30:00.000+03:00

Tein eilen pashaa. Koska olen laiska, käytän helpointa mahdollista ohjetta.

Appelsiinipasha

2 dl kuohukermaa
1 1/2 prk maitorahkaa
1/2 dl appelsiinimarmeladia
1 rkl raastettua sitruunankuorta
1/2 dl sokeria
1 dl mantelilastuja
2 tl vaniljasokeria

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää muut aineet joukkoon, sekoita hyvin. Valuta yön yli pashamuotissa (niitä saa mm. Valamon luostarin verkkokaupasta tai Annansilmä-aitasta). Jos et omista pashamuottia, niin kahvisuodatin tai siivilä harsokankaalla vuorattuna kelpaa myös. Minä kun en omista edes sitä harsokangasta, niin en valutellut ollenkaan, vaan lopetin ahkeroinnin tähän.

Rullaati rullaa

2006-04-13T13:14:00.000+03:00

Kormapurkki on jo keittiössä avattuna. "Mielenkiintoisen hajuista", sanoi teini. Lapsia pitää vielä odotella pari tuntia kyliltä kotiin ennenkuin pääsen kokkaamaan, joten laitanpa muistiin opiskelijoita (tää on halpaa ja hyvää!) ja muitakin varten viikolla kokkailemani iltapalan ohjeen. Tää toimii loistavasti myös bileruokana: yhdestäkin rullasta riittää monelle, samalla vaivalla tekee tupla-annoksen, rullan voi tehdä etukäteen ja lämmittää uunissa just ennen tarjoilua, maistuu jäähtyneenäkin, krapulassa myös jääkaappikylmänä..

Munakasrulla

100 g voita
1,5 dl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
3 munaa

Täyte

2 prk tonnikalaa
runsaasti purjoa/sipulia
tilliä
2-3 keitettyä munaa
2-3 dl juustoraastetta

Sulata voi kattilassa ja sekoita mukaan jauhot. Lisää maito koko ajan sekoittaen. Kiehauta seos ja anna jäähtyä. Lisää suola ja vatkaa munat yksitellen seokseen. (Alkuperäisestä ohjeesta puuttuu maininta leivinjauheen lisäämisestä. Mä heitän sen mukaan samalla kun suolan.) Vuoraa uunipelli paperilla ja levitä taikina sille. Paista 250 C 10-15 min.

Sekoita tonnikala, kuullotettu sipuli, tillit, pilkotut munat ja juustoraaste (jäähtyneelle) pohjalle. Kääri rullalle paperin avulla. (Mä en jaksa odotella pohjan jäähtymistä sen enempää kuin että kädet kärsii rullata sen..) Laita vielä hetkeksi uuniin, niin että juustoraaste sulaa. Raastetta voi myös ripotella rullan päälle ennen uuniin laittoa. Ja täytteitähän voi tietysti muunnella makunsa mukaan loputtomiin..

Kummitukselle teinin uudesta tukasta kuvia ja kiitokset. Emppu on kovasti totinen kuvissa, mutta kampaajalla ja kotonakin hymyilee nätisti peilikuvalleen.

Punaista soppaa

2006-04-10T10:41:00.000+03:00

Kokattiin kalaisaa kalakeittoa sunnuntai- ja lounasevääksi.

Tomaattinen kalakeitto

paketti pakastekalaa
n. 500 g kirjolohta
iso sipuli
valkosipulia
400 g purkki paseerattua tomaattia*
pari laakerinlehteä
1 rkl oreganoa ja toinen samanlainen basilikaa
mustapippuria
pari rkl pestoa (punaista ja vihreää)
pari kalaliemikuutiota
kuviopastaa
(suolaa)

Paloittele kalat suupaloiksi, silppua sipulit. Kuullota sipulit kattilan pohjalla, lisää tomaatti, pippuri ja muu mausteet ja hauduta n. 10 min. Lisää n. 1,5 l vettä ja kalanpalat, keittele taas n. 10 min miedolla lämmöllä (ettei kala kiehu tohjoksi). Lopuksi lisää pasta ja keitä kunnes kypsää.

Jos tän tekee etukäteen, kannattaa pasta lisätä ja kypsentää vasta sitten kun lämmittää keiton tarjoilua varten (pasta kun vettyy keitossa lilluessaan).

* Suosin paseerattua tomaattia, vaikka murska on ehkä näennäisesti halvempaa. Jos avaat tomaattimurskapurkin ja siivilöit sisällön, huomaat, että purkissa on paaaljon tomaattien kantoja ja muita jatkojalostamisesta ylijääneitä jämäpaloja. Ostan mieluummin paseerattua tomaattia, jolloin tiedän, etten maksa kovista sattumista.

Ruokavammaisia* ja älykkäitä ihmisiä

2006-04-08T18:59:00.000+03:00

Lounaalla tänään 160 ihmistä. Uskomattoman monella ihmisellä on nykyään erilaisia allergioita. Ei vehnää, ei maitoa, ei pähkinää, paprikaa, selleriä, chiliä, mitään johdannaisia, ei munaa, ei riisiä, perunaa, porkkanaa.. Kun töitä tehdään ravintolassa, jossa liemiä ei keitetä luista lähtien itse, vaan käytetään jauheita, aiheuttaa näiden ihmisten ruokkiminen niin, että ruoka kuitenkin maistuu, kokeille huomattavasti päänvaivaa. Sokerina pohjalla vegaanit, jotka tilaa etukäteen kasvisruoan maininnalla "juusto käy", mutta eivät sitten voi syödä kasviskeittoa, jossa on kermaa. Tulipahan taas todettua, miten helppoa on elää lasten kans, joilla ei oo allergioita, vaan vain muutama "en tykkää"-ruoka-aine. Opettavaista oli kyllä pähkäillä päivän pääkokin kans eri allergikkojen kohdalla, mitä kenellekin voi syöttää. Etukäteen jännitettiin, mitähän sopasta tulee, ja lounaan jälkeen huokaistiin syvään helpotuksesta, kun selvittiin siitä kunnialla. Jopa se vegaani, joka saatuaan kasvisannoksen eteensä, lähetti keittiölle terveiset: "Pistäkää seuraavaa kertaa varten mieleen, että on myös 105-kiloisia kasvissyöjiä", oli tosi tyytyväinen, kun sai tripla-annoksen kermatonta keittoa.

Osa lounastajista oli Mensan kokousväkeä. Harvoin on hihitetty työvuorossa niinkuin tänään. Älykkyys on saanut uusia määritelmiä: "Kun ihminen ylittää tietyn älykkyysosamäärän, siitä tulee hassu tiedemies." "Kun oot tarpeeksi älykäs, ei ole enää mitään väliä sillä, miten pukeudut." Tai käyttäydyt. 110 hengen porukasta näitä molempia oli 90 %! Kokouksen puheenjohtaja, n. 6-kymppinen mies, joka oli kruunannut asunsa hikinauhalla päässä, oli paras: ilahdutti henkilökuntaa kuljettamalla tavaroita hotellin matkalaukkukärryillä pitkin päivää niin, että kulki puolijuoksua ja pörräs sylki lentäen kuin pikkupojat autoilla leikkiessään. Työkaveri bongas tärkeän keskustelunaiheen kesken kokouksen: "Ootteko tulleet ajatelleeksi, miten paljon viisampia me ollaan kuin muut ihmiset?"

Jos mä saisin valita joko ruokavamman tai älykkyyden, ottaisin ilman muuta ensimmäisen.

* Jos joku allergikko sattuu lukemaan, ei pidä suuttuman. Sana on vain alan slangia, samalla tavalla kuin ilman pöytävarausta tulevat asiakkaat on "irtopäitä". Molemmat kyllä naurattaa mun lapsia.

Siskon lähettämät mausteet kutkuttaa. Meillä on nyt vaan turha kokata. Esikoinen on onnellisesti perillä Lontoossa. Äiti huokaisi helpotuksesta saatuaan viestin. Viimeisin itkuinen puhelu tuli n. 1/2 tuntia ennen koneen lähtöä. Lentäminen pelottaa nykyään niin, että olin tosi huolissani siitä, uskaltaako mennä koko koneeseen. Teini on futiskavereittensa kans hohtokeilaamassa ja jatkavat siitä yöretkelle. Kertomukset siitä, miten mausteet ja soosit uppoaa meillä, alkaa siis ens viikolla.

Lahjuksia

2006-04-06T17:35:00.000+03:00

Paketti on perillä! Enää mun ei tarvi hypätä yli yhtäkään siskon ruokaohjetta sen takia, että puuttuu mausteita. Puuttuu multa tai puuttuu niistäkin paikallisista kaupoista, joissa on laajin valikoima. Huomattava plussa on sekin, että sis kertoi mukana seuranneessa kortissa hintoja vertailun vuoksi. Osa mausteista on kyllä myynnissä täälläkin, mutta pieni lasipurkki maksaa 5-6 € tai enemmän ja siskon ostamat isot pussit 1-1,5 €.

Pyöräilin paketti tarakalla kotiin loskassa (rumasanarumasana, kuvitelkaa itse) pari tuntia ennenkuin teini pääsi koulusta. Koska tiesin siellä olevan myös kummitustädin synttärilahjan, pitelin itteeni ja odottelin teiniä. Joku muu ei olis millään malttanut

Sama tekniikka, tosin hampaiden sijaan kynsillä jatkui, kun neiti vihdoin ehti kotiin

Vihdoinkin päästiin sisältöön:

Meillä on nyt: mortteli, jeeraa, tandoori ja garam masalaa, kokonaista ja jauhettua korianteria, sinapinsiemeniä ("Kaikista sieemenistää, alla auringoon.."), fenkolia, sarviapilaa, kaffirlimetin- ja currynlehtiä, kokonaista kardemummaa, ihanan iso purkki kurkumaa (hyvästi kalpeat kanaruoat!), 5 erilaista purkkia curry pastea (joulupukin tuomien 3 lisäksi) ja erinäisiä "sipulikeitto"pusseja. Siis valmiita maustejuttuja, joista tulee ruokaa lisäämällä nestettä ja ehkä lihaa. Samainen joulupukki toi meille myös esim. pussikaupalla kookosmaitojauhetta ja ison pullon fish saucea. Pukkiin uskon kyllä, mutta en välttämättä siihen, että asuu Korvatunturilla. Tai että Korvatunturi on Suomessa.. Ainut ongelma tässä enää on, että mihin ihmeessä mä sijotan tuon kaiken? Siis kaapeissa, ruokaohjeita riittää kyllä.

Niin ne teinin lahjat

Taustalla on kummitustädiltä tulleet kirjat: Terry Pratchettin "Valon tanssi" (kirjailijaa kerätään) ja Jenni Pääskysaaren "Jennin kirja sinulle". Takakannesta: "Kirja tärkeistä asioista, joihin 2000-luvun tyttö tiellään naiseksi törmää." Kirjan sisältä löytyy monien mielenkiintoisten ikään liittyvien asioiden lisäksi tädin kirjoittamia lappusia siitä, mitä ajatuksia kirja hänessä herätti. En tietäis muuten, mutta sis kertoi puhelimessa kirjotelleensa sinne sellasia. Pakko myöntää, että tekis mieli lukea ne, mutta enpä silti. Ne on kummituksen kirjeitä tärkeelle ihmiselle. Lahjana tää on kyllä kauneimpia. Ajatuksella valittu kirja on aina ihana lahja, mutta jos sen saa niin, että antaja on itse lukenut sen (etenkin olematta kohderyhmää) ja vielä laittanut mukaan omia ajatuksiaan, niin se jos mikä osoittaa, että sä oot tärkee ja rakas.

Kiitos sis!

(Kuvassa alimmainen kirja on Uman kirja sinulle, eli murkun tapatieto vuodelta 1982. Lahja mummalta, maikkoon yllyttämänä. Se on kuulemma niin ihanan legendaarinen. Mun nuoruudessa se oli uusinta uutta :) Itse olin 18-v kun kirja ilmestyi, mut olihan noita nuorempia sisaruksia, joten luettua tuli.)

Misuille misua

2006-04-05T15:25:00.001+03:00

Meillä täytettiin vuosia viime sunnuntaina ja täytetään taas tulevana. Koska teini oli kipee omana päivänään, eikä voinut syödä mitään ja esikoinen taas viettää juhliaan Lontoossa, tulee mumma ja paappa tänään synttärikaffeille. Esikoinen on monet kerrat valittanut sitä, miksi tiramisussa on aina kahvia, kun ei itse siitä yhtään tykkää. Bongasin uusimmasta Pirkasta ohjeen sinnepäin, josta se kerrankin puuttui.

Suklaamisuleivokset

4 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Kostutukseen
1 1/2 dl appelsiinitäysmehua
tai
1 dl appelsiinitäysmehua + 1/2 dl sitruslikööriä

Täyte ja kuorrutus
1 tlk päärynänpuolikkaita sokeriliemessä
1 tlk vaahtoutuvaa suklaakastiketta
1 rs (200 g) appelsiinituorejuustoa
1 tl vanilliinisokeria

Koristeeksi
4 kiiviä
1 appelsiini
1 1/2 ps valkosuklaa-jugurtticashewpähkinöitä tai -banaanilastuja
mansikoita

Vatkaa munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja siivilöi taikinaan. Paista pellillä leivinpaperin päällä 225 C 6-8 min. Kumoa sokeroidulle paperille ja irrota paistopaperi. Leikkaa levy puoliksi.

Valuta ja kuutioi päärynät. Vaahdota suklaakastike, lisää tuorejuusto ja vanilliinisokeri. Kostuta toinen pohjalevy, levitä päälle vajaa puolet täytteestä ja päärynäkuutiot. Nosta toinen levy päälle, kostuta ja kuorruta lopulla täytteellä. Anna kostua muutama tunti kylmässä.

Kuori ja viipaloi kiivit. Leikkaa appelsiini kalvottomiksi lohkoiksi ja paloittele ne 4-6 osaan. Lohko mansikat. Jaa levy 12 leivokseksi ja koristele.

Ja sitten taas, otetaan mitä kaupasta löytyy: päärynöitten tilalle persikkaa, vaahtoutuvan suklaakastikkeen sijaan vastaavaa vaniljakastiketta + purkki kinuskikastiketta (eipä ollut suklaasellaista missään muodossa), maustamatonta tuorejuustoa + appelsiinimarmeladia. Ehdotetuista koristeista löytyi appelsiini, ylikypsiä kiivejä ja pakastemansikoita, joista ei nättejä lohkoja saa. Unohdetaan ne.
Tehdään muuten kuten ohjeen leivokset (kinuskikastikkeesta ja marmeladista käytetään puoli purkkia), paitsi ei leikata palasiksi, vaan tarjotaan kakkuna. Koristellaan nonparelleilla, joita kerrankin sattui olemaan kaapissa.

Lopputuloksella ei oo mitään tekemistä misun kans, mutta hyvää on! Sopii pääsiäisen aikaan, maussa on jotakin pashaan tai rahkaherkkuihin viittaavaa. Koristeluun vois käyttää esim. persikkaa tai pieniä täytesuklaamunia, tänään toteutettu sattui sopimaan lasten juhlaan. ("Lapset", etenkin neiti 14-v, tuhahtaa..)

Samaisesta lehdestä löytyi toinenkin kokeiltava ohje. Pakastesei on lasten kans takuuvarma kala, sopan lisäksi siitä on joskus kiva laittaa muutakin.

Kapriskala

1 pkt pakasteseitä
suolaa

Kastike
2 rkl rasvaa
sipuli silputtuna
1 rkl vehnäjauhoja
1 prk kermaa
3 rkl mätitahnaa
1/2 dl hienonnettua tilliä
suolaa
mustapippuria

Päälle
1-2 tomaattia

Sulata kala, kuivaa se talouspaperilla ja laita voideltuun uunivuokaan. Mausta suolalla.
Kuumenna rasva ja kuullota sipuli. Lisää jauhot ja kiehauta rasvassa. Lisää kerma ja anna kiehua pari minuuttia, kunnes sakenee. Sekoita kastikkeeseen mätitahna, sillisilppu ja kaprikset. Mausta. Lusikoi kastike kalapaloille ja laita jokaiselle palalle 2-3 tomaattiviipaletta. Paista 200 C n. 25 min.

Ainut modaus tällä kertaa oli se, että tomaatit jätin pois. Ruoan nimi oli vähän hämäävä, kapriset ei erotu ruoasta millään tavalla, ei maun tai ulkonäön suhteen. Vois hyvin skipata nekin. Tosin mun flunssalla voi olla osuutensa siihen, etten niin makuja maista.. Lisäksi keitettelin pätkäspagettia, flunssassa perunateatteri ei enää huvittanut kaiken keittiössä häärämisen jälkeen. Muksut antoi parhaat mahdolliset pisteet: "Saa tehdä toistekin!"

Mua jännittäääää. Helsingistä Pohojammaalle on aamulla lähtenyt paketti Matkahuollon kautta. Siellä on jotakin teinille ja mulle. Vaikka tiedän, että mausteita on matkalla, tarkkaa sisältöä en tiedä. Olo onkin kuin jouluaattona: koska se pukki tulee!?! Paketin statusta voi seurata netistä, mutta ne ryökäleet kiusaa ihmistä. Sis on vienyt paketin aamulla aikaisin, mutta tapahtumatiedoissa lukee: "Vastaanotettu 05.04.2006 12:09". Missä ne on jemmannut mun pakettia yli pari tuntia? Tarkoittaako: "Matkalla 05.04.2006 15:39" vastaavasti sitä, että oikeesti se lähti matkaan jo aikaisemmin? Ristus, mä oon seurannut netistä paljon tarkemmin lapsen statusta, kun se lensi taannoin yksin Ranskaan! Kaiken huippu: se kuulemma on täällä viimeistään huomenaamulla, ehkä aikaisemmin, mutta mulle tuleva tekstiviesti-ilmoitus tulee kun ehtii!! Enpä taas ihmettele lapsia, jotka näkee jouluaattoaamulla telkkarista, kun Joulupukki lähtee Korvatunturilta ja menettää hermonsa iltapäivän mittaan, kun ei yhtään tiedä, koska se meille tulee.

Leenalta lainattua

2006-04-04T19:16:00.000+03:00

Lueskelin aikoinani minäkin Leenan ruokasivuja innoissani, mutta lapset oli siihen aikaan sen verran pieniä, että kokeilut jäi väliin. Nyt, kun sis taas sinne opasti, oli aika jo kokeillakin. Paristakin syystä valinta osui nyt meksikolaiseen kanaruokaan. Toinen syy oli kirjoittajan luonnehdinta "meksikolainen ruoka, joka yllättäen EI perustu chilin käytölle, sangen mausteinen olematta tulinen." Ruoan voi siis olettaa maistuvan muksuillekin. Toisekseen ohjeessa on sipulia, valkosipulia ja reilusti appelsiinia, joiden toivon tuovan edes vähän helpotusta mun kevätflenssuun.

Kanaa ja appelsiinia - Pollo con Naranjas

1 broilerin rintaleike/ruokailija (tai tarpeen mukaan, tietenkin)
suolaa
pippuria
1/2 tl kanelia
1/2 tl neilikkaa
4 murskattua valkosipulinkynttä
öljyä
silputtu sipuli
2 rkl mantelisuikaleita
1 dl rusinoita
1 rkl kapriksia
hiukan sahramia (tai kurkumaa)
4-6 appelsiinin mehu
kanalientä (mieluiten itse keitettyä, mutta kuutiosta tehtykin käy)

Poista rintaleikkeistä luut ja leikkele liha annospaloiksi. Sekoita suola, pippuri, kaneli, neilikka ja valkosipuli, ja hiero seos broilerpaloihin. Paista lihapalat pannulla kullanruskeiksi ja nosta sivuun. Hauduta samassa öljyssä sipuli ja mantelinviipaleet.
Pane broilerpalat kannelliseen kattilaan tai pataan ja lisää sipuli, mantelit, rusinat, kaprikset, mahd. sahrami, appelsiinien mehu ja sen verran kanalientä, että liha peittyy. Anna kiehahtaa ja laske sitten lämpöä. Keittele miedolla tulella tunnin verran, kunnes broileri on mureaa. Jos sinulla on taloussherryä, voit lurauttaa sekaan tilkan, ennen kuin tarjoilet riisin kera.

Siinä alkuperäinen ohje. Kirjoittaja mainitsi tehneensä joskus myös kastikkeen erikseen ja tarjoilleensa koipireisien kera. Itse sävelsin siitä oman version. Lähikaupan laajasta valikoimasta (marinoituja koipireisiä vai marinoitua suikalelihaa?) valitsin ne koivet. Kotona viruttelin marinadit viemäriin ja kiskoin nahat irti. Teiniä ällötti suunnattomasti viimeisen työvaiheen katsominenkin :) Kasasin maustetut, paistetut kanat, sipulit, nesteet yms. kahteen uunivuokaan (huushollista ei löydy enää yhtä tarpeeksi isoa 6 koivelle, kiitos kissan). Rusinat hyppäsin yli, niitä ei syödä meillä pullassakaan, saati kanan kans. Vuoat pistin uuniin 175 C ja teinin kans makoiltiin sen jälkeen tunnin verran kattelemas reality-hömppää telkkarista. Annoin kanan muhia uunissa vielä sen aikaa, mitä riisin keittäminen vei. Lopputuloksena oli ihanan helppoa syötävää: lihat irtoili luista pelkällä haarukalla nyppimällä. Likat tykkäs kovasti, Justus antoi pisteet kaurapuurolle. (Viimesin idea ruokakokeiluihin liittyen: jos joku ruoka ei maistu, voi tehdä itselleen lautasellisen puuroa. Kunhan syö jotakin kunnon ruokaa pelkkien välipalojen sijaan.) Teini oli itse asiassa aika hämmästynyt siitä, miten hyvää lopputulos oli ottaen huomioon, että meillä haisi piparilta kun äiti paistoi kanaa!

Niinkuin mun tapana on uuniruokia tehdessäni, leipasin jälkkäriksi kakkua. Leenan sivuilla tuli vastaan uus suklaakakkuohje:

Litteä suklaaihanuus

100 grammaa margariinia
2 munaa
2 dl sokeria
1 dle vehnäjauhoja
3/4 dl kaakaojauhetta
1 tl vanilliinisokeria

Sulata margariini ja anna vähän jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää sula margariini ja sitten siivilän läpi jauhot ja kaakao niin, ettei tule paakkuja. Vanilliinisokeri on ihan hyvä, mutta leivinjauhetta kakkuun EI laiteta.

Nyt alkaa se täsmävaihe. Uunin lämpötila on 175 astetta ja paistoaika on 24 minuuttia, jos käyttämäsi vuoan halkaisija 20 senttiä, ja 21 minuuttia, jos vuoan halkaisija on 23 senttiä. Tämä ei ole vitsi. Yhtään liian pitkä paistoaika on kohtalokas kakun ihanalle, konvehtimaiselle mehevyydelle. Ulkoasu on litteä, mutta niin sen kuuluukin. Malta mielesi kolmisen tuntia paistamisen jälkeen, ennenkuin alat herkutella, jotta kakku ehtii tavoittaa oikean konsistenssinsa.

Näin alkuperäisesti. Modausta: kaakaojauheella varmaankin tarkoitetaan tummaa kaakaota. Ei nyt sattunut olemaan kaapissa eikä kaupassa, joten vaihdon sen kaakaojuomajauheeseen. Varmistaakseni, että tulos on tarpeeksi suklainen, teini silppus levyn taloussuklaata pieniksi palasiksi taikinan sekaan. Paistoaika oli todellakin optimaalinen, kerrankin itse kellotin sen kännyn herätyksellä. Meidän perheen suuhun tosin konsistenssi oli oivallinen jo muutaman minuutin kuluttua uunista ottamisen jälkeen. Tällaisten kakkujen seuraksi sopii tavallisesti loistavasti joko kermavaahto tai vaniljajäätelö. Nyt viimeksimainittu "kovetti" kakun kylmyydellään, joten ens kerralla se on kermistä.

Kevät tekee tuloaan muutenkin kuin flunssana. Parin viikon kuluttua loppuu teinin futisjoukkueella hallikausi ja harkat siirtyy kentälle. Tänäänkin urheilutoimi oli huoltamassa kenttää kautta varten kuntoon:

Voitte uskoa, miten innolla äitikin odottaa sitä aikaa, kun juostaan ja potkitaan tai jopa pukataan päällä palloa n. 10 cm kuravellissä.

Huomisen lounas: Kastitonta currya sinnepäin

2006-04-02T17:09:00.000+03:00

Kauan, kauan sitten bongasin verkosta Leena Peltosen reseptikokoelman. Se herätti ihastusta useammastakin syystä. Ensinnäkin, olin ollut Leenan ja kumppaninsa Juhanin tupareissa ja saanut nauttia sekä herkuista että ektoplasma-boolista (jälkimmäistä vain katselin, koska se tytisi). Toisekseen, ohjekokoelmat on nimetty loistavasti - suosikkini on yhä "Ei teidän voi olla enää nälkä!". Ja kolmanneksi, reseptit tosiaan ovat mainioita.

Leenan ohjeista etenkin Kastiton curry on ollut ihan suosikki. Alkuperäisessä muodossaan ohje löytyy em. suosikkinimen takaa, tässä versiossa mausteet heittävät - molemmilla tulee mielestäni hyvää. Kyseessä on vaihteeksi ns. perusvarastoruoka, johon ei yleensä tarvitse kaupasta hakea kuin jauhelihaa.

Kastiton curry (m0dattu versio)

400 grammaa jauhelihaa
2 sipulia
6 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta inkivääriä silputtuna
2 tl kurkumaa
3 tl juustokuminaa
2 tl korianteria
1 rkl fenkolinsiemeniä
1/2 rkl sarviapilaa (fenugreek)
1 tl chiliä
4-5 vihreää kardemumman siemenkotaa
1-2 tl suolaa
1 rkl fariinisokeria
1 tölkki tomaattimurskaa
pieni purkki kookosmaitoa (tai pussi + pari dl vettä)

Silppua sipulit ja inkivääri, hienonna fenkolinsiemenet ja sarviapila morttelissa. Heitä jauheliha ja mausteet suolaa lukuunottamatta pannulle, ruskista. Lisää tomaattimurska ja suola. Anna hautua hiljalleen kiehuen tunnin verran. Sekoita lopuksi joukkoon kookosmaito ja anna kiehua vielä viitisen minuuttia. (Jos kookosmaitopurkki oli normikokoinen, loput voi käyttää korvaamaan osan maidosta lättytaikinassa.)

Tänään tein vaihtelun vuoksi jauhelihasta lihapullia (perusresepti toimii, lihapullien ei tarvitse olla erityisen makuisia koska kastike on maustettu) ja paistoin ne uunissa 200C n. 20 min. Kastikkeen kypsyttyä tein vielä niin, että kaadoin sen siivilän läpi, jolloin jäljelle jäin vain kiva soosi ilman sattumia. Lopuksi heitin lihapullat kastikkeen joukkoon.

(Kippasin soosin kulhoon, koska pian on taas aika kokata - väki ei ole vielä syönyt sunnuntai-illallistaan ;-)

Ai niin: Leenan sivuilta kandee tsekata myös Raaka-Arska eli Tesoman Hurtta.

Leipää ja sirkushuveja

2006-03-30T19:10:00.000+03:00

Jos veljpoeka ja muutkin tahtovat joskus kokeilla yleiskoneella (tai taikinanvaivauskädellä) leikkimistä, niin tässä vielä tää focacciaohje. Helppo, mutta aikaavievä, -kele. Puolesta annoksesta tulee yksi isompi tai pari pienempää leipää, mä teen yleensä puoli annosta niin ei ehdi mennä kaapin makuiseksi. (No ei se muutenkaan ehtisi kun on niin kiire syödä pois, mutta anyways...)

Lue ensin ohje: jostain syystä mä laitan AINA 7,5 dl vettä ja sinne hiivan & mausteet ja sitten vasta hoksaan että oikea veden määrä on 2 3/4 dl. Sitten aloitetaan alusta, kun ylimääräisen veden mukana myös osa mausteista ja hiivasta menisi viemäriin. En ymmärrä miksi näin käy joka kerta.

Tomaattifocaccia (200C, n. 20-25 min)

1 pussi kuivahiivaa
2 3/4 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl suolaa
2 rkl rosmariinia
1 rkl oreganoa
1 rkl basilikaa
6-7 valkosipulin kynttä (...mitä enämpi sitä parempi)
6 aurinkokuivattua tomskua (halvimmat öljyyn säilötyt sopii)
7,5 dl vehnäjauhoja
2+1 rkl oliiviöljyä

pinnalle (jos tahtoo):

kuivattua rosmariinia
rouhittua merisuolaa
(juustoraastetta)

- Silppua valkosipuli, paloittele tomaatit (onnistuu helposti kun ne laittaa teemukiin ja saksilla pilppuaa)
- Lisää hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen
- Lisää mausteet & valkosipuli ja tomskunpalat, sekä 2 rkl öljyä (noiden tomskujen öljy muuten toimii aika hyvin, sitä kannattaa käyttää muuhunkin kokkaukseen)
- Alusta jauhot mukaan; lisää vähän jauhoja jos taikina tuntuu tahmealta, saa kyllä jäädä pehmeäksi
- Vaivaa kunnes taikina on kiinteä, kimmoisa pallo (n. 5-10 min tai niin kauan kun jaksaa; jos taikina tarttuu vaivatessa käsiin, lorauta mukaan pikkuisen öljyä)

Anna taikinan nousta lämpimässä paikassa liinan alla n. tunti. Mä kiikutan taikinan kylppäriin ettei se saa vetoa ;-)

- Kaada taikina kulhosta leivinpaperille (sen voi laittaa valmiiksi uunipellin päälle tai siirtää seuraavan vaiheen jälkeen) ja painele ilmakuplat pois
- Kauli tai painele käsin taikinasta yksi isompi tai pari pienempää parin cm:n korkuista leipää

Peitä liinalla ja anna nousta liinan alla lämpimässä paikassa n. 30 min (pelli takaisin kylppäriin...)

- Kun leipä on kohonnut, painele siihen sormella parin sentin syvyisiä koloja
- Voitele leivän pinta oliiviöljyllä (pullasuti on oiva väline), ripota pinnalle vielä rosmariinia ja vähän (meri)suolaa
- Paista nätin väriseksi

Joskus käy niin, ettei taikina nouse kunnolla (vesi on ollut liian kuumaa/kylmää, kuivahiivasta on tehot poissa, aurinko on maan ja kuun välissä, tms.). Silloin tää jää lättänäksi ja kovemmaksi, mutta toimii silti paahdettuna musta ok. Tuntemattomat ovat hiivan tiet...

Erityisen hyvää tää on täytettynä eväsleipänä = halkaise leivänpala, täytä sulatejuustolla tai pestolla (nam!), kinkulla, juustolla, tomskulla, paprikalla, ohuilla punasipuliviipaleilla tms., kääri folioon ja ota retkelle mukaan. Toimii hyvin myös keiton kanssa.

Tomaatin lisäksi / sijaan makuaineina voi käyttää esim. mustia oliiveja / paprikaa pieninä paloina, fetajuustoa tms. juustoa kuutioina, tuoretta basilikaa tms. Ja tietty jos tahtoo niin kuivattujen yrttien sijaan voi käyttää tuoreita, niitä vain tarttee sitten annostella eri määrä.

(Ah, ne sirkushuvit.)

Oviilileivästä raskaampaa

2006-03-30T17:19:00.000+03:00

Hakaniemen kauppahalli myy mainiota oviilileipää. Tai se on varmaan muuten standardia, mut ei albiinopullapohjaista.
Leipä kainalossa menin kotiin ja ajattelin viilata siitä päivän appeen.
Jääkaapin varustuksella tästä tuli mun mielestä hyvää äijäsettiä tahi sukupuoletonta krapulapitsan korviketta.

sekaleipää
suikalelihaa (joku lähikaupan 400g-suojakaasusetti nautaa, possua, nuhaista kalkkunaa)
valkosipulaa
tomaattia
punasipulaa
juustoraastetta
suolaa, mustapippuria, oreganoa, basilikaa, paprikajauhetta, laakerinlehti tai jotain muuta whatevermaustetta
(tomsupyrettä)

Ruskista liha pannulla, lisää karkeasti silputtu valkosipula, suolaa, mausteet, pyre ja ihan loraus vettä +laakerinlehti. Anna hautua nesteet vähiin.
Paahda sillä aikaa leipäviipaleet paahtimella. Hiero leipiin valkosipulaa.
Kasaa leiville punasipularenkaita, tomaattisiivu, mytty suikalelihaa ja juustoraaste.
Huudata uunin grillivastuksen alla juusto pilkuille.

Tämän kanssa voi juoda ihan mitä vaan.
Tai syödä lunta.

Jatkoa edelliseen: Päästä äiti irti

2006-03-29T19:49:00.000+03:00

Kerroin puhelimessa kaalilaatikon ohjetta kysyessäni, että me ruokablogataan ja että Tintti, jota tänne vielä odotellaan, puhelimessa mm. intoili, että äitikin pitäis opettaa kirjottamaan tänne tai ainakin jonkun pitäis laittaa ylös sen ihanat lapsuuden perinneruoat. Äiti itse ilahtui viimesimmästä vaihtoehdosta niin, että selitti pyytämättä pari looraa lisää. Lisääkin ohjeita on luvassa helposti, kun vaan joku hoksaa kysyä.

Maksalaatikko

Keitä riisipuuro n. litrasta maitoa ja 1 1/2 dl riisiä. (Sulata kattilan pohjalla rasvaa, lisää lasillinen vettä ja siihen riisit ja lisäile maito pikkuhiljaa, niin ei pala pohjaan niin helposti.) Lisää 250 g possunmaksaa (äiti on joskus hienostellut ja kokeillut naudanmaksasta, maikkoo maistettuaan on sanonut, että pliisua), 1 sipuli silputtuna ja kuullotettuna, vajaa desi siirappia, 1 muna ja 1-2 tl suolaa. Maista. Yök! sanoin mä, mutta "ennenvanhaa anemiaa hoidettiin raa'alla maksalla", eli maista vaan. Lisää suolaa tai siirappia tarpeen mukaan. Jos seos on liian kiinteää (pitäis olla löysempää kuin valmis riisipuuro) tai maistuu kitkerältä, lisää 1/2 dl maitoa. Paista 175 C n. tunti.

Porkkanalaatikko

Keitä samanlainen puuro kuin maksalaatikkoon. Keitä 1/2 kg porkkanoita kypsiksi ja soseuta. Lisää survos puuroon, samaten 1 muna, 2 rkl sokeria, 1-2 tl suolaa ja 1/4 tl muskottipähkinää.

Laita seos vuokaan/iin. Painele pinnalle lusikalla koloja, ripottele päälle korppujauhoja ja lopuksi voinokareita. Paista 175 C vajaa tunti.

Jollakulla muullakin kuin mulla tässä perheessä on joulustressi/-fiilis tän lumisateen jatkuessa aina vaan. :D Ennen sitä on tosin tulossa toisetkin juhlat. Esikoisen lakkia juhlitaan 3.6. mummolassa. Joka täten kutsuna ilmoitettakoon.. Tarjolla on ainakin hirvikäristystä, muusia ja porkkanalaatikkoa. Yhtä yo:n suurinta herkkua. (Motto: "keitettyä porkkanaa en ainakaan syö" pitäis varmaan muuttaa muotoon "paitsi jos se on paistettukin".)

Nyt lasten kans katsomaan Sillä silmällällää.

Äitien kummalliset kysymykset

2006-03-29T18:24:00.000+03:00

Äiti eilen puhelimessa: "Tein kaalilaatikkoa. Syötkö jos joku tuo sulle?" Se tietää, että tää kuuluu niihin ruokiin, joita lakkaan syömästä vasta sitten, kun se loppuu. Monet kerrat on istuttu perheen kans ruokapöydässä ja kun muut on poistuneet, mä jään pitämään seuraa sille, joka aloittaa tiskaamisen ja syön kauhallinen kerrallaan vuoan tyhjäksi. Olo on sen jälkeen kuin esikoisella taannoin paapan nötköttikeiton jäljiltä: Neiti 3-v oli päivähoidossa. Oli syönyt vielä kolmannenkin ison lautasellisen ja lähtenyt pöydästä toteamalla "enää en jaksa." Paappa oli jonkun ajan päästä alkanut ihmetellä, missähän likka on, kun ei kuulu mitään. Löysi neidin makkarin sängyltä selällään makoilemasta paita kainaloihin nostettuna silittemästä mahaansa..

Päivän paastottuani söin rasiallisen ja kysyin puhelimessa ohjeen:

Kaalilaatikko

WSOY: Keittotaito. 1962. s. 164 (Häälahja. Harharrillakin kuulemma on sama kirja.)

Silppua kilo kaalia (pienin kaali kaupassa) ja keitä kypsäksi isossa kattilassa vähässä vedessä, jonka maustat 1 tl suolalla tai 1 kanaliemikuutiolla. Kaada keitinvesi talteen. Keitä erikseen 1 dl riisiä, lisää keitinveteen suolaa. Sekoita 3 dl maitoa ja 1/2 dl korppujauhoja ja anna turvota. Lisää seokseen 3-400 g jauhelihaa ja 1-2 rkl jauhelihamaustetta (tai suolaa ja valkopippuria). Sekoita keitetty riisi mukaan. Kippaa seos kaalikattilaan. Maistele mausteet. Jos seos ei ole tarpeeksi löysää (= niinkuin valmis riisipuuro) lisää joko kaalin keitinlientä tai jos on tarpeeksi suolaista, maitoa vähitellen.

Paista 175 C 55 min. Tai vähän enemmän, jos pinta tarvitsee lisää väriä.

Ohjeessa vuoden 1962 keittokirjasta poikkeaa liemikuutio, jauhelihamauste ja 400 g jauhelihaa. Kahta ensimmäistä ei silloin saanut, viimeisimmän saa nykyään lihatiskiltä mutta paljon helpommin ohjeen 300 g:n sijaan lähikaupasta sen valmiin rasiallisen (400 g).

Pannahisen hillua

2006-03-29T14:06:00.000+03:00

Tästä tulee sellaista ruosteentulista.
-pari tölkkiä tomsumurskaa kaddilaan
-kymmenkunta oikeasti äkäistä tsiliä silppuna perään (siemenet hittoon, muu uimaan)
-valkosipulaa ainakin yksi koko setti kökkään (juu, ja tietenkin kuorittuina ja silputtuna)
-suolaa, mustapippuraa, oreganoa ja 0,5-1 dl etikkaa (puna-valko-väki-omena, mut en lähtisi balsamicoporukoihin)
-paprikaa silppuna (phiiliksen mukaan, jos kaddilaan vielä mahtuu)
-happaman ompun verran samalla lailla kuin paprikaa

-Huudata parikymmentä minuuttia ja lisää hillosokrua 3,5 - 4 desiä. Aja vielä viitisen minuuttia ja tolkitä.
-Hyydyttyään aika mainiota vähän siellä sun täällä, mutta esim. lihan kartturina ja pastasoosin mausteena erityisen havaittua.

Exien kokoontumisajot..

2006-03-27T10:46:00.000+03:00

.. on nimi, jota Juunas käyttää meidän sunnuntai-iltapäivistä nykyään. Poika lähti tammikuulla inttiin ja tavaksi on muodostunut, että tulee meille sunnuntaisin syömään ja kertomaan kuulumisiaan. Hapakin tapaa liittyä seuraan. Juniori on välillä kyllästynyt mun ruokakokeiluihin ja pyysi männäviikolla joku päivä, että tekisin välillä muusiruokaa. Eilen pelattiinkin ruoan kans varman päälle: muusia ja muraketta. Sitä takuuvarmaa versiota, eli jauhelihaa, kermaviilipurkki, sipulikeittopussi ja reilusti valkosipulia. Jostakin mielen uumenista pintaan nousi lisäke, josta oon monesti lukenut, mutta ennen en oo kokeillut.

Rakuunaporkkanat

porkkanoita
voita
hunjaa
rakuunaa
suolaa

Pilko porkkanat n. peukalonpään kokoisiksi paloiksi ja keitä "al dente". Laita paistinpannuun kunnon köntti voita, kippaa sekaan porkkanat, lisää juoksevaa hunajaa (viidelle porkkanalle tais mennä pari ruokalusikallista), reilusti kuivattua rakuunaa ja mausta suolalla. Paistele muutama minuutti.

Nam! Jopa esikoinen, jonka mottoihin kuuluu mm. "keitettyä porkkanaa mä en ainakaan syö!" tykkäs kovasti.

Lohi laatikossa

2006-03-26T19:23:00.000+03:00

Veimme koiran iltapäiväksi metsään. Sitä ennen ennakoin: keitin spaghettikastiketta odottamaan nälkäisiä metsänpetoja ja perunat valmiiksi alkuviikon työevästä varten.

Lohilaatikko (neljälle, idea Stockan lippulappusesta)

n. 800 g keitettyjä pottuja
rasia lohisuikaleita (tai vastaava määrä eli n. 300 g lohta jossain muodossa)
puntti tilliä
iso sipuli
valkosipulia
suolaa
mustapippuria

munamaito:
4 dl maitoa
4 munaa

Viipaloi kuoritut potut, kuullota sipulit öljytilkassa. Levitä uunivuoan pohjalle puolet potuista, päälle sipulit, lohet, tilli silppuna sekä suola & pippuri. (Anna koira nuolee lohenrippeet muovirasiasta ja kuuntele hihitellen viltiltä tämän jälkeen kuuluvaa pitkällistä maiskuttelua ja huulien lipomista.) Levitä lohien ja mausteiden päälle loput potut ja kaada munamaito vuokaan. Paista 180C kunnes munamaito on hyytynyt (paistoaika riippuu vähän siitä, käytätkö matalaa vai syvempää vuokaa - 30-50 min).

Suolaa tuli taatusti liian vähän ja vähän mietityttää, josko olisi pitänyt korvata osa maidosta kalaliemellä (etenkin kun hoksasin vasta myöhemmin että alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty marinoituja lohisuikaleita ja me taas kartamme niitä). Onneksi suolaa ja mausteita voi aina lisätä. Kattotaas huomenna sitten, maistuiko ruoka (itse syön kyllä töissä nälkääni ihan mitä vaan).

Päivän keitto

2006-03-24T20:56:00.000+02:00

Yleensä perjantaisin.
Tarvikkeet:
keitto, seuraa ja taksiseteli.
Nautitaan usein esim.

Vapaan viikonlopun kunniaksi kokkaan vain itselleni

2006-03-24T17:23:00.000+02:00

Oikeesti: Olin aamuvuorossa ja lapset haki kaupasta iltapäivällä pikaruokaa, ennenkuin lähtivät omille teilleen.

Työmaalla salaattipöytään kuuluu myös Päivän keitto. Ehdottomasti suosituin niistä on kylmäsavulohisellainen. Asiakkaat syö sitä vielä kolmannenkin lautasellisen alkupalaksi ja ähkyy sitten, että "pitikö mun yleensä ollenkaan tilata pääruokaa?" Paikallinen ketjupäällikkö käy syömässa lounaansa meillä ja joka kertaa käskee suosittelemaan etenkin keittoa. Salihenkilökunta "varastaa" kahvimukiin vielä yhden ja vielä yhden kauhallisen pitkin työvuoroa. (Nauttiikohan henkilökunta työmaaruoasta missään muualla niin kuin ravintoloissa ja sairaalassa silloin kun sen kuormasta varastaa mukiin?)

Tiistaina, kun keitto osui kohdalle, mä kysyin kokeilta, miten se tehdään. Siitä lähtien mun on tehnyt pakkomielteenomaisesti mieli kokeilla sitä kotona. Ennen iltavuoroa en jaksa lähteä lähikauppaa pidemmälle ja tällä viikolla ei kylmäsavua oo sattunut hyllyssä olemaan, joten vasta tänään, kun pääsin kauppaan keskustassa töiden jälkeen, sain tarvittavat aineet.

Kylmäsavulohikeitto

Riittää kahdelle. Tai meidän isälle.

150 g kylmäsavulohta
voita
1/2 l vettä
kalaliemikuutio
2 dl kermaa
3 rkl Maizena vaaleaa suurustetta
puoli punttia tuoretta tilliä

Sulata voi kattilan pohjalla. Leikkaa lohi suikaleiksi ja paistele voissa. Paistamisen idea on lähinnä se, että lohi hajoaa. Lisää vesi, kalaliemikuutio, kerma ja suuruste. Keittele. Lisää lopuksi silputtu tilli.

Kokkien ohjeessa ei mainittu suurustetta eikä mitään määriä. "Paistele kalaa, lisää vettä ja kalaliemijauhetta ja kermaa ja tilliä ja siinä se. Voi sinne valkoviiniäkin lurauttaa." Yllä oleva ohje on se, mitä kotona kehittelin. Koska keiton on tarkoitus olla kermaisen sakeaa, olis pitänyt ilmeisesti vaihtaa nesteiden määrät: pari desiä vettä ja puoli litraa kermaa.. Puolen tunninkin keittelyn jälkeen keitto oli aina vaan vetistä, joten lisäsin ensin yhden ja sitten toisen ja kolmannenkin lusikallisen suurusta saadakseni aikaan sopivan sakeuden. Liemikuutiosta olis riittänyt puoliskakin, kala itsessään on niin suolaista. (Taas mä mainitsen kuutiot suolaisuuden yhteydessä niinkuin se olis niiden ainut tarkoitus. Ei oo, mutta vaikuttaa..)

Hyvä tuli. Ens kerralla kokeilen siltikin suhteuttaa nesteet toisin. Ihan vaan periaattesta pitäis päästä samaan lopputulokseen ilman oikopolkua, jonka Maizena niin kiitettävästi suo. Toisaalta keitto ei oo töissä niin kalaisaa kuin nyt tekemäni, ehkä modaamiseksi riittäis se, että lisään myös kermaa puoli litraa. Keittoa vois myös kehittää eteenpäin sillä, että paistelee kalan kans silputun sipulin ja ehkä valkosipuliakin.

Vuorossa kauneudenhoitoa.

Teemaviikko

2006-03-24T08:39:00.000+02:00

Teinin koulussa on vietetty pukeutumiseen liittyvää teemaviikkoa. Pukeudu väriin, harrastukseen liittyen, kaikkiin helyihin.. Meiltä on lähdetty kouluun esim. futisjoukkueen pelipaidassa tai viime kesän festareille tehdyssä pinkissä tyllihameessa kera helyjen. Viikko huipentuu tänään teemalla "pue päällesi jotakin, mitä et koskaan muuten käyttäisi." Näin meidän neiti:

Miten sekoitetaan koiran pää, I

2006-03-23T08:52:00.000+02:00

Otetaan yksi aikuinen greyhound ja juoksutetaan kunnolla uuvuksiin koirapuistossa. Sen jälkeen mennään kotiin ja ruokitaan koira ihanalla jauhelihalla ja nappuloilla:

Kun koira on asettumassa ruokalevolle, aletaan leipoa. Jatketaan leipomista joitain tunteja ainoastaan lyhyitä taukoja pitäen; vuorotellaan taikinan vatkaamista ja siivoamista ja muuta puuhastelua.

Tulos: koira, joka makaa romahtamispisteessä vuoroin keittiön lattialla, vuoroin sängyssä, mutta ei malta millään nukahtaa. Jos vaikka emäntä tiputtaisi jotain ihanaa keittiön lattialle, tai jos imurointi olisikin jännä leikki. Kun ihmiset lopulta rauhoittuvat, sängyssä makaa poikittain yliväsynyt koira, joka ei tahdo leikkiä enää kenenkään kanssa vaan työntää kuononsa viltin alle, urisee & maiskuttelee hetken ja alkaa sitten nähdä unta vihreillä kukkuloilla asuvasta jättiläiskanista, joka juoksee patonki suussaan karkuun.

Kakkuohjeet täältä löytyvätkin, joten laitanpa sen sijaan jauhelihapihvien reseptin. Näidenkin tekemistä koiruus vahti silmä kovana ja meni vielä seuraavana aamunakin suoraan sängystä keittiöön katsomaan, josko pihvit olisivat unohtuneet yöksi tasolle.

1 dl korppujauhoja
kanaliemikuutio
2 dl maustamatonta jugurttia
400 g vähärasvaista jauhelihaa
iso sipuli hienona silppuna
5-6 valkosipulinkynttää silppuna
2 kananmunaa
reippaasti eli 2 rkl sekä kuivattua oreganoa että rosmariinia
1/3 tuubia tomaattipyrettä
reilusti mustapippurirouhetta

Kippaa korppujauhot kulhoon, murustele parhaasi mukaan kanaliemikuutio joukkoon ja sekoita mukaan jugurtti. Hiero vähän lusikalla liemikuution paloja pienemmiksi. Anna turvota sen aikaa kun silppuat sipulit. Lisää kulhoon jauheliha, sipulit ja mausteet, anna taikinan levätä sen aikaa kun opetat koiraa istumaan nätisti (advanced-tasolla siirrytään siihen, että palkintonamu ei olekaan näkyvissä vaan emännän selän takana ja siitä huolimatta pitää oivaltaa istua käskystä - erittäin haastavaa). Paista pihvit pannulla nätin ruskeiksi. Tarjoile muusin, röstipottujen tai aivojen (heehee) kanssa lounaaksi.

Leivon leivon leipäsiä

2006-03-23T01:46:00.000+02:00

No joo, leipäsiä..

Mulla on muutama hyvä leipäohje, mutta useimmiten nykyään teen sitä, mitä kuva esittää. Ainekset löytyy aina kaapista (luultavasti opiskelijaltakin), lopputulos on niin iso, että siitä riittää meille kolmeksi päiväksi ja silti voi laittaa palan pakkaseenkin ja etenkin (kuinka ollakaan) ohje on äärimmäisen helppo.

pari dl kaurahiutaleita
6-7 dl vettä
12 dl vehnäjauhoja
pussi kuivahiivaa
2 rkl valkosipulijauhetta
1-2 tl suolaa
1 tl sokeria
loraus (oliivi)öljyä

Laita kaurahiutaleet ja 2-3 dl vettä taikinakulhossa pariksi minuutiksi mikroon. Voit yhtä hyvin käyttää tähteeksi jäänyttä kaurapuuroa, jos sellaista sattuu olemaan. Ihan kuiviltaankin hiutaleet voi taikinaan käyttää, mutta puurona lopputulos on pehmeämpi.
Lisää puuron sekaan kaikki kuivat aineet, vettä vähitellen ja öljy kun kuivat aineet on kaikki sekoittuneet. Veden määrä riippuu siitä, mitä tahdot taikinasta tehdä. Sämpylöihin tai pariin leipään lisää vettä sen verran, että saat aikaiseksi kimmoisan taikinan, joka irtoaa kulhon reunoilta. Kuvan leipäseen mä käytin vettä enemmän. Mun taikina jää niin pehmeäksi, ettei sitä pysty "leipomaan". Kun se on kohonnut lähes kaksinkertaiseksi, vaivaan (=kone vaivaa) sitä sen verran, että saan ilmakuplat pois. Sen jälkeen kippaan taikinan keskelle uunipeltiä leivinpaperin päälle, ripottelen päälle vähän jauhoja ja taputtelen sen n. 3 cm paksuikseksi leipäseksi. Jos leivän jättää tässä vaiheessa "limpuksi", se jää uunissa sisältä raa'aksi kun pinta jo palaa. Annan leivän kohota uudelleen sen aikaa, kun uuni lämpiää. Paistoaika on 200 C n. 25 min.

Parasta tänään oli se, että leivoin iltapäivällä ennen töihinlähtöä ja kun tulin puolenyön jälkeen kotiin, meidän rapussa haisi tuore leipä alaovelle asti :D

Eilen sattui töissä käteen uusin Seura, jota muuten en lue. Selasin ruokasivut ja löysin jotakin, jota oli tänään pakko kokeilla.

Maissikeitto

8 dl kanalientä (kuutiosta tai fondista)
1 brotkon rintafile
1 tlk (300 g) säilykemaissia
2 tl maissitärkkelysjauhoja
2 rkl vettä
2 munaa
(puoli pussia kookosmaitojauhetta, 1 tl inkivääritahnaa, valkosipulijauhetta)

Kuumenna kanaliemi kiehuvaksi. Käytin 1 1/2 kuutiota ja suolaisuus oli just passeli. Leikkaa brotko ohuiksi suikaleiksi. Helpommuuttani ja kun lähi-Siwassa ei ollut rintafileitä, käytin paketin valmiita hunajamarinoituja suikaleita. Valuta maissi ja soseuta puolet jyvistä. Lisää brotko ja maissit liemeen ja keitä n. 5 min. Mulla oli pyykkivuoro ja muutakin hommaa, josta johtuen keittoaika venähti melkoisesti, mutta ei haitannut. Kun taas ehdin keiton kimppuun, maistoin sitä ja lisäsin tai olisin lisännyt lopussa suluissa olevat. Valkosipuli jäi nyt puuttumaan, kun viimeinen pussinpohja tuli käytettyä leipätaikinaan, mutta maistamattakin tiedän, että mukaan sopis. Sehän käy kaikkeen.. Sekoita maissijauhot kylmään veteen, lisää suurus keittoon ja kiehauta. Ota kattila liedeltä. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää ne keiton joukkoon syömäpuikoilla sekoittaen.

Lopputulos oli erittäin herkullinen, joskin aavistuksen kummallisen näköinen. Muna saa aikaan hieman heramaisen efektin, jopa lehtikuvasta sen huomas, kun tarkasti katsoi. Mutta jos tykkää syödä aivoja (raejuustoa) sosekeitossa, niin siihen ei varmasti kiinnitä huomiota. Mä tykkäsin etenkin niistä kokonaisista maissinjyvistä, jotka napsahteli hampaissa.

Pikaruokaa

2006-03-21T12:44:00.000+02:00

Viime päivien jämäruokakuurin jälkeen päätin tehdä perheelle pikaruokaa.

Pestolasagne

Tee valkokastike (2-3 rkl rasvaa ja jauhoja, litra maitoa). Paistele sekaan paketti hunajamarinoituja kanasuikaleita. Sekoita soosiin purkki vihreetä pestoa ja pussillinen juustoraastetta. Lisää n. 1 tl suolaa. Kasaa lasagne ja paista n. 30 min 200 C.

Sen lisäksi että tää on paljon nopeempi tehdä kuin perinteinen lasagne, plussaa on sekin, että tulee tiskiä huomattavasti vähemmän. Kun paistaa kanat ensin, kippaa ne odottamaan vuokaan ja tekee samassa isossa paistinpannussa kastikkeen, pääsee valmistusvaiheen tiskeistä pelkällä pannun viruttamisella.

Kevätaurinko on nostattanut mussa naisten perinteisen paniikin: pitäis päästä bikinikuntoon. Siispä perheelle on kiva leipoa herkkuja.

Paholaisen piirakka

5 dl jauhoja
4 dl sokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
2 tl ruokasoodaa
2 munaa
2 1/2 dl maitoa
150 g sulatettua voita tai margariinia

Sekoita kuivat aineet. Kardemumman tilalla voit käyttää myös piparimaustetta. Sekoita munat maitoon ja lisää kulhoon. Lopuksi rasva. (Mä rakastan leivontaohjeita, joissa sanan "vatkaa" tilalla on "sekoita".)
Levitä uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 200 C n. 10-15 min.

Samasta taikinasta syntyy myös kakku. Alkuperäinen ohje onkin kakkuun, mutta meillä muotoutui piirakaksi onnellisen vahingon saattelemana. Ex innostui taannoin leipomaan. Luki väärin mittakannun asteikkoja ja huomas jossakin vaiheessa, että taikinaa taitaa tulla puolitoistakertainen määrä, eli liikaa kakkuvuokaan. Jos teet kakkua, paista 175 C n. 45 min.

Kuorrutus

1 pkt tomusokeria
100 g (sulatettua) voita tai margariinia
1 1/2 rkl kuumaa kahvia
1 tl kanelia
1 muna
1 rkl kaakaota

Sekoita mainitussa järjestyksessä ja levitä jäähtyneen piirakan päälle. Onnistuu meilläkin, jos leivon sillä välin kun lapset on koulussa.. Kakun päällä kuorrutus pysyy paremmin, jos et sulata rasvaa, vaan vatkaat tomusokerin huoneenlämpöiseen. Vatkaaminen tekee kuorrutteesta kuohkeamman, mutta piirakkaversiossa se on turhaa hienostelua.

Näillä eväillä odotan näkeväni nauravia lapsia tänään. Sunnuntai meillä sen sijaa meni itkiessä. Kuopus herätti mut itkien aamukahdeksalta kipeän vatsansa takia. Pari tuntia vierähti lääkärissä tarkkailussa, mutta onneksi se meni ohi. Kotiin tullessa oli vatsan sijaan sormi ja peppu kipeenä. Sormi, koska poika jolla kipukynnyksen kohdalla on kuoppa, vetäisi sormen alta pois, kun otettiin verikoetta ja piikki halkaisi sormenpään. Itkua. Peppu siitä, kun pistettiin vatsalääkettä. Taas itkettiin. Kotiin tultaessa tuumaskin, että seuraavan kerran, kun joutuu lääkäriin, varmaan halvaantuu siellä :) Illalla poika vielä kaatui jäisellä pihalla niin, että päässä oli puolen kananmunan kokoinen kuhmu. Meni itkuisena nukkumaan kipeän pään kans ja mä hiivin puoli yötä tarkkailemassa, että on hengissä.

Teini sai perjantaina puoliltaöin lainaan uusimman Potterin ja luki sen viikonlopun aikana. Ystävänsä, joka oli ehtinyt kirjan jo lukemaan, oli sanonut, että urakasta ei itkutta selviä. Sunnuntai-illansuussa, kun kirjaa oli enää muutama kymmenen sivua jäljellä, teini ihmetteli mulle, että mitähän varten ystävä on itkenyt. Kun kuopus vihdoin oli nukahtanut, neiti istui keittiössä lukemassa. Ensimmäisen niiskauksen kuullessani mä ajattelin, että "oisko tulossa nuha?" Toisen jälkeen tiesin, että ei..

Mitä isot edellä....: jämäruokaa, II

2006-03-17T10:39:00.000+02:00

Isäntä teki erittäin hyviä makkaraperunoita lounasevääksi tuossa päivänä eräänä ja tähteeksi jäi puoli pakettia HK blöötä (täällä etelä-Suomessa kun ei ymmärretä Helapään päälle). Hyötykäytimme sen eilen, kun kokoilimme tämän päivän lounaita. Toiseen rasiaan muusinjämät ja makkaraa (eikä muita vihanneksia, ei sitä nyt aina sentään terveellisesti eletä). Toiseen taas sosekeittoa, joka vakavasti kaipasi vahvistusta: kasvava aikuinen nainen ei pelkällä sosekeitolla elä työpäivää.

Sosekeitto (jonka värkit löytyvät aina kotoa)

porkkanoita ja perunoita (niin että porkkanoita on noin 2X perunoiden määrä)
kaksi sipulia
maun mukaan valkosipulia
kanaliemikuutio
mausteita (esim. curryjauhetta / timjamia / basilikaa / oreganoa / mustapippuria)
(1/3 pakettia maustamatonta sulakejuustoa*)

Kuori vihannekset ja lohko ne vähän pienemmiksi paloiksi. Kippaa kattilaan ja lisää liemikuutio sekä vettä niin, että vihannekset juuri ja juuri peittyvät. Keitä kypsäksi. Hurauta soseeksi sauvasekoittimella ja mausta (tässä vaiheessa voi lisätä juuston jos haluaa). Mausteisemman tästä saa, jos laittaa mietoa currytahnaa ruokalusikan-pari joukkoon (herkkua!).

Syö sellaisenaan leivän kanssa, tai holauta joukkoon raejuustoa (tai niinkuin tänään, kolmannes HK blööstä paloina).

*Sulakejuustosta puhui eräskin Hämeenlinnassa vaikuttava mummo aikoinaan, ja varmaan vieläkin ;-)

Jämäruokaa

2006-03-16T23:55:00.000+02:00

Mun kokkaamiset painottuu vapaapäiviin. À la carte-ruoan tarjoileminen lähinnä iltaisin saa kummallisesti aikaan sen, että perhe syö työpäivinä eineksiä tai vähintäänkin hyvin helppoa ja nopeeta valmistettavaa. Kun nukkumaan pääsee aamuyön tunteina, ei seuraavana päivänä puoliltapäivin herätessään jaksa juurikaan panostaa kokkaamiseen ennen illan työvuoroa. Tänään pääsin olemaan possuna tunkiolla ja pari seuraavaa päivää on toisin! Illan iso tilaus oli paikallinen makkara- ja lihatehdas, joka tarjos vierailleen omia ruokiaan. Jossakin vaiheessa illan isäntä ilmoitti, että ruoat voi korjata pois. "Laittakaa roskiin tai syököön henkilökunta tai pakatkoon pussiin ja vieköön kotiin." Mä olisin pakannut mukaan vain valmiiksi paistettuja kanan- ja eri tavoilla maustettuja possunfileitä. Esikoinen sattui olemaan samassa työvuorossa mun kans ja halus mukaan myös jauhelihakebakoita ja -pihvejä ynnä kermaperunoita. Esikoinen jäi töihin kun mä lähdin, nukkumaan meillä meni kaks onnellista oranssi rasvarengas suupielien ympärillä.

Broilerivuoka

keitettyä riisiä, yhtä monta annosta kuin on syöjiä (ohje löytyy riisipaketista)
paistettua broileria, joko jämiä tai sitten suikaleita
makuaineita: maissia, ananasta, sieniä tms.
homejuustoa, jos väki tykkää
purkki kermaa
juustoraastetta

Riisin keitinveteen kannattaa lisätä kanalientä tai maustaa riisi muuten. Laita aineet uunivuokaan joko mainitussa järjestyksessä tai sekottele riisi, kana ja makuaineet ja päälle homari, kerma ja juustoraaste. Paistele 200 C kunnes juusto on saanut nätin värin pintaansa. (Ohje on alunperin Tiina-sysseltä.)

Mitähän hyvää vois kehittää possunfileviipaleista? Osa on maustettu "havaijilaisittain", osa pippuroitu kunnolla. Helppo vaihtoehto on tehdä kermakastike ja palastella ne sekaan. Muita ideoita otan ilolla vastaan.

Haipakkaa uunissa

2006-03-16T09:51:00.000+02:00

-puoli kiloa silakkafileitä
-tuubi mätitahnaa
-dilliä

Uuni päälle, pelli uunista, filsut pellille selälleen, filsut pois pelliltä, paperi alle, filsut takaisin pellille selälleen, mätitahnaa keskiruodulle, dilliä päälle, toiset filsut päälle mahalleen, uuniin, pois uunista.
Höysteeksi pottuvoita tai ei ehkä mitään.

Mureketta aasialaisittain

2006-03-15T18:33:00.000+02:00

Luettuani siskon jorinoita mausteista, oli pakko kaivaa kaappien kätköistä yks niistä resepteistä, joissa esikoinen ei moiti kookoksen makua.

Kookos-broileripyörykät

2 dl kookosmaitoa
1 dl korppujauhoja
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 muna
1/4 tl chilipippuria
2 tl basilikaa
1/2 sitruunan mehu
1 tl inkivääritahnaa
1 tl suolaa
500 g broilerin jauhelihaa

Anna korppujauhojen turvota kookosmaidossa. Kuullota ja jäähdytä silputut sipulit. (Se kokki, joka käyttää tuoretta inkivääriä, taitaa paistella senkin. Itse oon erittäin tykästynyt valmiiseen tahnaan.) Sekoita ainekset. Pyöritä lihapulliksi, paista uunipellillä 200 C n. 15 min, käännä ja paista vielä 5 min.

Lähikaupan valikoimiin ei kuulu broileri jauhettuna, joten käytin sen sijaan tavallista sika-nautaa. Hyvää oli niinkin. Koska vietin tänään ns. vapaapäivää, eli siivosin ja pyykkäsin, jätin pyörittelyt väliin. Kippasin vaan taikinan vuokaan ja paistoin murekkeeksi.

Aina kun uuni on valmiiksi lämmin, on hyvä syy tehdä suklaakakku.

Pätkis-kakku

5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl vanilliinisokeria
1 rkl leivinjauhetta
4 rkl kaakaojauhetta
150 g margariinia tai voita
2 dl maustamatonta jugurttia
4-8 pätkistä
3 munaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata rasva kattilassa, lisää joukkoon paloitellut pätkikset ja anna sulaa. Lisää rasvan sekaan jugurtti ja munat. Lisää kuivat aineet taikinaan. Paista 174 C n. 45 min.

Tällä kertaa vaihdoin jugurtin kermaan, koska sattui olemaan kaapissa. Lopputulos oli yhtä hyvä, ellei parempikin.

Kakun voi halutessaan kuorruttaa sulattamalla 170 g suklaata ja 100 g voita ja valuttamalla seoksen jäähtyneen kakun päälle. Koska meillä kakusta on syöty vähintään puolet siinä vaiheessa, kun se on jäähtynyt, jätän väliin. Muutenkin ohje on mun lemppareita helppoutensa takia ja kuorrutus olis vaan turha työvaihe. Se joka tahtoo suklaakakun päälle suklaata, syököön sen sellaisenaan kun kakku on loppu.

Telkkarista alkaa just yks mun lempiruokaohjelmista, Tylerin keittiössä. Loistava ohjelma, jossa tehdään pari eri versiota perusruoista huippukokkien kans ja lopuksi Tyler tekee oman ultimate-versionsa. Sopii paremmin kuin hyvin kokeille, jotka tykkää modata ohjeita. Kipaisepa vielä palan kakkua ja lasin maitoa ja istahdan soffalle.

Jorinaa maustekaapin varustuksesta ja muustakin

2006-03-12T22:24:00.000+02:00

Aiemmin postasin Pastanjauhantaan etnokaupoista. Koska olen taloudellinen pikkumartta (kyllä, olin aikoinani kotikaupunkini nuorin Martta liityttäni seuraan 19-vuotiaana... ;), nyppii kovasti maksaa markettien kiskurihintoja sellaisista mausteista, jotka jossain muualla päin maailmaa ovat halpoja kuin suola tai jauhettu tilli. Onneksi on etnokauppoja, joissa mausteet ovat pöyristyttävän halpoja verrattuna suurten maustefirmojen vastaaviin tuotteisiin. Erityisesti ilahduttaa se, että koska meillä kokataan paljon, mausteet myös myydään isommissa pusseissa - muuten meillä saisi koko ajan olla hakemassa uutta mauste-erää.

Niinpä kaapista löytyy aina perusvarustus, jolla voi kokata yhtä sun toista maistuvaa. Useimmat reseptit alkavat sanoilla "silppua sipuli, valkosipuli ja inkivääri", ja näitä on kaapissa aina - jos ei ole, emäntä on pahasti sairas. Thai-currytahnoja löytyy punaseina, vihreänä ja keltaisena, intialaisista taas mietoa keltaista ja useampiakin Patak'sin valmistahnoja. Tavallista ja makeaa soijaa, kookosmaitoa, mantelijauhetta, kalakastiketta, teriyaki- ja hoisinkastiketta, fariinisokeria, tamarindia ja makeaa chilikastiketta sekä tomaattipyrettä ja paseerattua tomaattia tarvitaan myös usein.

Mutta hauskinta on oikeastaan ostaa kuivia mausteita, ja niitä tuleekin shopattua myös silloin, kun ei varsinaisesti tarvitse mitään... Eli kaapissa on jauhettuna jeeraa, korianteria, kurkumaa, kanelia ja kardemummaa, neilikkaa, curryjauhetta, garam masalaa ja muutamaa vahvuutta chiliä. Kokonaisina taas löytyy tähtianista, neilikoita, kardemumman siemenkotia, sinapinsiemeniä, fenkolinsiemeniä, sarviapilaa (fenugreek), currynlehtiä (uutena tulokkaana), laakerin- ja kaffirlimetinlehtiä, mustia sinapinsiemeniä ja korianteria. Myös kaikki perinteisemmät pulla- ja ruokamausteet löytyvät anista ja sahramia lukuunottamatta - monesti "etninen" ruoka kaipaa jotain "perisuomalaista" maustetta, esimerkiksi kanelia tai tilliä (jota olen käyttänyt mm. afrikkalaiseen lihapataan...)

Ai niin: valkopippuria tässä taloudessa ei ole eräänkin nuorempana tehdyn kaalilaatikkokokeilun jäljiltä. Valkopippuri on ainoa mauste, jota pelkään. Kumina (se ihan perinteinen) on taas sämpylöissä ihan lyömätön mauste, ja sitä menee säkkitolkulla.

Kaikenlaista muutakin nuo kaapit pullistelevat, vaan en jaksa kävellä keittiöön asti katsomaan. Pointti tässä jorinassa kuitenkin on se, että kun tuhlaa rahaa hyvään maustevarastoon, voi tsekata uuden reseptin ja todeta, että kaupasta tarvitaan vain muutama asia, koska kaikkea muuta löytyykin kotoa. Erityisesti silloin, jos joutuu elämään taloudellisesti tarkasti, maustekaappi pelastaa monesta pulasta. Kertainvestointina mausteet ovat hintava hankinta, mutta maksavat kyllä itsensä takaisin etenkin elämän laadussa. Ja jos perinteisten ja etnisempien mausteiden lisäksi keittiöstä löytyy perunoita, porkkanoita, sipulia, valkosipulia ja inkivääriä sekä papuja ja linssejä (jos niitä sietää), voi tehdä jo vaikka mitä. Peruna- ja kikhernecurry sekä linssikeitto ovat monesti pelastaneet liian leveästi eläneen uusmediaduunarin....

Monesti ihmiset säikähtävät pitkää maustelistaa reseptissä koska luulevat, että kyse on monimutkaisesta ruoasta. Mutta jos katsoo vaikkapa tuon aiemman postaukseni varsinaista ohjetta, kyseessä on hyvin yksinkertainen resepti: silppua, mittaa mausteet, paista, heitä nesteet mukaan, hauduta. Ja lopputulos on parhaimmillaan loistava ja edullinenkin, ja mikä parasta, saa syödä mitä haluaa ja vaikuttaa siihen mitä syö. Sen sijaan, että vetäisi niitä lähikaupan eineksiä, joista saatu makunautinto on valitettavan usein lähellä nollaa.

Lounassafkaa I

2006-03-12T22:04:00.000+02:00

Meidän väki ottaa useimpina päivinä omat eväät duuniin, usemmastakin syystä. Toimiston lähellä on lähinnä toinen toistaan paskempia lounaspaikkoja. Toisaalta pelkillä Alepan eväillä ei kovin kauan pysy motivaatio yllä. Lisäksi emännän päähän sattuu maksaa 7,5e paskasta lounaasta, etenkin kun en ota lounareita vaan maksan ulkona syömiset omasta pussista (juu, tiedän että se olisi taloudellisesti kannattavaa ottaa lounarit, mutta en vaan jaksa). Ja kun on omat eväät, voi syödä silloin kun huvittaa.

Sunnuntait ovatkin usein ns. powerkokkailupäiviä, jolloin tehdään paria ruokaa valmiiksi. Osa syödään alkuviikosta, osa pakastetaan. Tänään kuitenkin emäntä ja koira nukkuivat kevyet useiden tuntien iltapäiväunet metsäkeikan ja ihmisten taideretken jälkeen, ja isäntä sääti, joten kokkasimme vain huomisen lounaan.

Banaanicurry (resepti tuoreimmasta Voima-lehdestä)

2 rkl kookosrasvaa tai ruokaöljyä
1 tl kokonaista jeeraa l. juustokuminaa
inkivääriä, 10 sentin pala raastettuna
4 valkosipulinkynttä raastettuna
1–2 tl suolaa
1/2 kiloa kellanvihreitä banaaneja paloina
keltainen sipuli, hienonnettuna
1 tl kurkumaa
1 tl jauhettua fenkolia
1 tl karkeaksi jauhettua kanelia
3–4 kokonaista kardemummaa
10 currylehteä
purkki kookosmaitoa

Lämmitä öljy paistinpannussa ja lisää juustokuminan siemenet, hienoksi silputtu sipuli ja hienonna inkivääri ja valkosipuli suoraan paistinpannuun, lisää suolabanaanin palat, fenkoli, kaneli ja kardemumma. Paista 5 minuuttia ja lisää kurkuma. Kaada joukkoon purkillinen kookosmaitoa ja lisää vielä suolaa maun mukaan. Keitä 15 minuuttia. Jos kastike on liian sakeaa, voidaan lisätä kookosmaitoa.

Kokonaista jeeraa meillä ei ollut, joten käytin saman verran jauhettua. Reseptissä erityistä ihastusta herätti sana "suolabanaani": käytimme ihan tavallisia banskuja, vaikka keittobanaanejakin olisi kaupasta löytynyt, koska emme ihan tarkkaan tienneet mitä olisi pitänyt ostaa.

Muutoin tämä oli meille ns. store cupboard -ruoka, eli kaikki muu paitsi banaanit ja currynlehdet löytyivät kaapista. Mietin, että sekaan olisi voinut heittää esim. kikherneitä tai broileria, mutten jaksanut avata kikhernepurkkia (ilmeisesti kanonisoitu kuvataide uuvuttaa liikaa). Käytettyäni koiran iltapissalla totesin, että ainakin kun siirtyy ulkoa sisään asuntoon tuoksu on hyvä: huomenna sitten selviää, siirtyykö tämä ns. vakikokkausten listalle.

--

Edit: ruoka oli maistuvaa mutta meidän makuun liian makeaa (tiätty, kun siinä oli niin paljon banaania). Ensi kerralla ajattelimme kokeilla samaa mutta kanaversiona (kun molemmat kanasta pitävät niin). Mutta kokeilemisen arvoista kyllä, tuon banaanimäärän kaveriksikin voisi varmaan heittää kanaa tms. --> ruokaa tulisi kerralla enemmän ;-)

Hyvää syntymäpäivää, sis!

2006-03-10T20:08:00.000+02:00

Meillä leivottiin tänään kakkua, koska eräällä perheeseen kuuluvalla ihanalla naisella on syntymäpäivä. Ole hyvä:

Suklaakakku

6 munaa
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
350 g tummaa suklaata
125 g voita tai margariinia

Vatkaa keltuaiset ja sokeri. Lisää vehnäjauhot. Sulata kattilassa rasva, sulata suklaa sekaan. Lisää tipoittain 1-2 rkl vettä. Lisää seos taikinaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita 1/3 vaahdosta taikinaan, lisää loput varovasti nostellen.

Paista 225 C 20 min.

Tänään oli toinen kerta, kun leivoin suklaakakkua tällä ohjeella. Ensimmäisellä kerralla paistoaika riitti, tänään tais olla väärä kuun vaihe tai jotakin, koska kakku ei tahtonut kypsyä ollenkaan. Aikaa tais mennä tuplaten, ennenkuin se oli valmis. Kakun on tarkoitus olla keskeltä pehmeä, lähestulkoon valuva uunista otettaessa. Paras keino kokeilla kypsyyttä on heilutella vuokaa varovasti. Jos koko kakku hyllyy, jatka paistamista..

Maistuu sellaisenaankin (esikoista oksettaa, kun söi liikaa..), mutta seuraksi käy kermavaahto tai vaniljajäätelö tai marjat tai hedelmät. Koska meillä sattui olemaan avattu persikkapurkki, joka piti syödä tyhjäksi, kakkua syötiin tänään niiden kera.

Pippurista kanaa

Paistele hunajamarinoituja kanasuikaleita. Kaada sekaan purkki kermaa ja lisää rasiallinen pippurituorejuustoa. Pilko sekaan persikkaa. (Lapset ei halunneet, joten lisäsin vasta omaan annokseeni.) Anna kiehua hiljalleen sen aikaa, kun keität pastan.

Pippurisempi versio syntyy Mustapekka-juustosta. Kun ei sitä sattunut Siwan hyllystä löytymään, vaihdoin toiseen pippurijuustoon. Tuorejuusto on miedonpana varmempi versio lasten kans. Alkuperäisen ohjeen antaja vuosien takaa neuvoi rapsuttamaan Mustapekasta liiat pippurit pois. Hmm. Miksi ostaa liian pippurista juustoa jos ei tykkää?

Birthday Donkey to Me*

2006-03-10T18:21:00.000+02:00

Juhlistin syntymäpäivääni leipomalla kakun. En kuitenkaan mitä tahansa kakkua, vaan edesmenneen varaäidin eli naapurin Mervin reseptiin perustuvan porkkanakakun. Mervi oli hyvä ja ainutlaatuinen nainen.

Porkkanapiirakka

1 1/2 dl sokeria
4 munaa
1 1/2 dl fariinisokeria
6 dl porkkanaraastetta
2 dl ruokaöljyä
4 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 tl kanelia
1 tl ruokasoodaa

Kuori ja raasta tarpeeksi porkkanoita (kokemus opettaa, loput voi syödä kakun kypsymistä odotellessa). Vatkaa munat ja sokerit sekaisin hyvin, lisää porkkanaraaste ja öljy. Lopuksi kääntele mukaan kuivat aineet. Paista 200C n. 15-20 min (tämä paistoaika koskee siis aika ohutta piirakkaa; jos kaadat saman taikinan pienempään vuokaan, paistoaika ainakin meidän uunilla suunnilleen tuplaantuu - kokeile tikulla).

Kuorrutus:

50 g margariinia
150 g tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g maustamatonta sulatejuustoa (tai Philadelphia-tyyppistä tuorejuustoa)
(tarvittaessa kermaa)

Sekoita aineet huolella (tomusokerista tuppaa jäädä kokkareita) ja notkista tarvittaessa kermalla. Levitä jäähtyneen piirakan päälle.

Koska meillä pidetään hyvin ohuesta kuorrutuksesta, modasin vähän: desi tomusokeria ja 100 g tuorejuustoa (eikä siis mitään muuta) riittää hyvin meidän tarpeisiin. Lisäksi heitin taikinaan desin verran ja piirakan päälle hieman mantelirouhetta. Kanelin korvasin piparimausteella, kun sattui pussi käteen.

* Eräs pieni brittityttö sekoitti kerran kaksi laulua (Happy birthday ja Little Donkey) ja lauloi "Birthday donkey to me..." Terveisiä Amandalle :-D

HP! HP!*

2006-03-09T17:22:00.000+02:00

Tyttäret on bussissa matkalla Tampereelle katsomaan Tappara-HPK-matsia. Voi jospa saisin olla mukana.. No kun en niin "voih!, meidän äiti tekee eväitä :D"

Kolmioleivät

Sekoita keskenään tonnikalaa, raejuustoa, keitettyjä kananmunia ja majoneesia. Levitä tahnaa paahtoleivälle (mieluusti isolle), päälle herkkukurkkuviipaleita, toinen leipäviipale, tahnaa, viipaloitua tomaattia ja kanneksi leipää. Laita päälle paino. Kun leipä on tiivistynyt, leikkaa terävällä veitsellä reunat pois ja leipä kolmioiksi.

Jos otat leivät evääksi, kääri jokainen erikseen Elmu-kelmuun. Seuraksi sopii mainiosti esim. suklaapatukka ja pullo limua.

Mun lapset ei syö herkkukurkkua. Eikä etenkään tomaattia. Matkan varrelta sain puhelun: "Oli aivan älyhyviä leipiä!" Harkitsenkin nyt, että seuraavan kerran teen ne ruisleivästä ja täytteeseen lisään hernekeittoa. (Sukuun kuulumittomille tiedoksi: tomaatin lisäksi inhokki-TOP-kolmosessa.)

*Perhe asui Hämeenlinnassa teinin syntyessä. Neiti oli vain muutaman kuukauden ikäinen, kun "näki" ensimmäisen pelin jäähallissa. Siitä lähtien on ollut Kerhon fanaattinen fani. Puhumaan opittuaan huusi innolla muiden mukana: HP,HP.. Meni varmaan pari vuotta, ennenkuin suostui uskomaan, että siihen kuuluu myös K.

K niinkuin Kummila? Pohjanmaan mumma innostui myös seuraamaan jääkiekkoa meidän perheen mukana. Innostuksen alkuaikoina tuli tv:stä HPK:n peli. Mumma leipoi ja kävi vain kurkistelemassa peliä keittiöstä. Jossakin vaiheessa alkoi ihmetellä (kysyi sitä jopa puhelimessa!), että mitenköhän monta Kummilan veljestä joukkueessa oikein pelaa?
Tänä vuonna joukkueessa pelaa mm. veljekset Sunny-Trading.

Kerho hävis. P*ska.

Keväthepuli

2006-03-08T01:14:00.000+02:00

"Naiset ovat kummallisia keväällä. Ne vaan istuu ja tuijottaa ikkunasta ulos. Se on keväthepulia." Esa Nevanranta, 5. lk. 1982. Kirjasta Olen ollut vähän villi (Lainaus on tuoreimmasta Pirkka-lehdestä.)

Jepjep. Kyllä poika vielä oppii. Hepulilla ei oo mitään tekemistä "vaan istumisen ja tuijottamisen" kanssa. Jos naiset istuu ja tuijottaa keväällä ikkunaa, siitä ei katsota ulos, vaan mietitään kuumeisesti, miten 20 asteen pakkasessa vois helpoiten pestä lasten ja kissan tassujen jäljet pois.

Otsikko olis voinut olla myös: Onni on (osa 2) sulatettu pakastin.

Mustikkapiirakka

Sekoita 4 munaa ja 3 dl sokeria. Ei tarvitse vatkata, tässä taikinassa puuhaarukka käy hyvin alusta loppuun. Lisää 2 dl maitoa ja 200 g sulatettua margariinia. Sekoita keskenään 6 dl vehnäjauhoja (tai 2 dl graham- + 4 dl vehnä-) , 4 tl leivinjauhetta ja 2 tl vanilliinisokeria. Lisää seos taikinaan.

Levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle pari litraa (vähempikin riittää, mutta enempi on parempi) mustikoita. Jos haluat, että mustikat suurinpiirtein pysyy pinnalla, sekoita niihin 2-3 rkl perunajauhoja. Makuun se ei vaikuta, eli mä jätän väliin.

Paista 200 C n. 25 min.

Puolittamalla pohjan saat pyöreän piirakkavuoan verran taikinaa. Mustikat voi korvata muilla marjoilla tai omppuviipaleilla. Omppujen päälle kannattaa ripotella sokeria ja kanelia.

Pinaattia kanakeittoon

2006-03-07T10:59:00.000+02:00

Eilen askartelin iltalämpimiksi kanakeittoa ihmisille. Piti syödä leivän lisäksi muutakin, ettei tule nälkä kesken Depeche Moden keikan. Depparit kun ovat yksi emännän all-time-top-3 -bändeistä...

(Varoituksen sananen Janssulle: vaalea lemmikki näyttää hassulta, jos sen turkissa on keväänvihreää pinaattia.... ;)

Keiton pohjana oli Tiina-syssen hyvä kanakeitto-ohje:

Tiinan kanakeitto

litra vettä
2 kanaliemikuutiota
2-3 porkkanat kuutioina tai raasteena
paketti kanasuikaleita
purjo suikaleina
pussi suikalevihanneksia (tai parsaa/kukkakaalia)
currya maun mukaan
2rkl vehnäjauhoja
2 dl maitoa
2 dl ruoka(kermaa)

Raasta tai kuutioi porkkana. Kiehauta vesi, lisää liemikuutiot. Lisää porkkana ja keitä sitä hetken aikaa. Paista kanasuikaleet. Lisää purjo ja suikalevihannekset sekä paistettu kana kattilaan. Mausta currylla. Sekoita vehnäjauhot maidon joukkoon ja lisää keittoon, anna saeta hetki ja keitä noin kymmenen minuuttia. Lopuksi lisää kerma. Maista mausteet ja nam.

Tällä kertaa modasin ohjetta sen verran, että korvasin porkkanan pussilla pakastettua pinaattia ja kasvissuikaleet pussilla peruna-sipuli -sekoitusta (emme olleet porkkanatuulella). Suikaleiden sijaan leikkelin kolme rintafilettä sopivina paloina keiton joukkoon. Lisäksi maustoin soppaa vielä chilijauheella, mustapippurilla ja kolmella pulskalla valkosipulinkynnellä, jotka silputtiin hienoksi. Pinaatista keittoon tuli ihan mahtava vihreä sävy!

Onni on siisti keittiö

2006-03-06T14:41:00.000+02:00

Kun viettää viikonlopun lasten kanssa uiden tai soffalla tv:n ääressä lojuen ja samalla syöpötellen, keittiössä on maanantaina uskomaton kaaos. Mm. syötyä: uunivuoka, johon toisessa kattilassa keitettiin riisiä ja toisessa tehtiin soosia, välipalaksi paistettuja kananmunia, iltapalaksi toisena iltana lämpösiä leipiä ja toisena piirakkaa, johon taikina sekotellaan yhdessä ja täyte toisessa kipossa.. Joka ikinen taso oli aamulla täynnä tiskiä. Jokaisella meistä on omat neuroosinsa, jonkun omistani olin tänään valmis vaihtamaan sen kaverin kans, joka tiskaa jokaikisen kipon ja kupin samantien. Toisaalta se kaveri ei pääse tuntemaan sitä tyydytystä, jonka koin, kun parin tunnin urakoinnin jälkeen keittiö oli siisti.

Salamipiiras

Pohja

125 g sulatettua rasvaa
1 dl juustoraastetta
3 dl vehnäjauhoja

Täyte

2 prk ranskankermaa
1 muna
100-150 g salaminsuikaleita
2 dl juustoraastetta
pippuria

Päälle tomaatinviipaleita

Paista pohjaa 225 C n. 10 min. Kaada täyte päälle ja jatka paistamista n. 1/2 h.

Vegetaristi

2006-03-06T12:52:00.000+02:00

.. on intiaanien kieltä ja tarkoittaa kehnoa metsästäjää.

Periaattesta autottomana ihmisenä lainaan isän autoa esim. kun pitää päästä lasten kans kylpylään lähikaupunkiin. Autoa palauttessani sain syödäkseni loistavaa soppaa. Kiitos äiti!(Viikonlopunna opittua: Jos lähdet kylpylään niin isojen lasten ja niitten kavereitten kans, että kaikki osaa uida keskenään, ota mukaan oma kaveri. Muuten leikit yksin ja sulla on tylsää.)

Tattisoppa

Paistele kattilassa rasvassa pari silputtua sipulia ja ison purkin verran herkkusieniä. Äitin sopassa sienet oli itse poimittuja pakastettuja tatteja, mutta kuulemma voi käyttää myös purkki- tai tuoreita herkkusieniä, määrä n. se iso purkki.. Kun sienet ja sipuli on kuullottuneet, ripottele sekaan n. 2 rkl vehnäjauhoja. Lisää 1 l vettä ja pari (kasvis-/)kanaliemikuutiota, puoli pakettia Koskenlaskijaa (sitä perinteistä) ja 2 dl kuohukermaa. Mausteiksi ei mitään. Ei edes suolaa, tarpeeksi tulee kuutioista ja juustosta.

Koskenlaskijan voi vaihtaa halutessaan vaihtaa esim. aura- tai mielensä mukaiseksi tuorejuustoksi. Enpä taida, niin hyvää alkuperäinen oli.

Äiti: "Mitä tänään koulussa opit?"
Teini: "Köksäntunnilla tehtiin kamalia kasvispihvejä. Miten sellasen asian nimi voi olla pihvi, jossa ei oo lihaa??"

Mestarivarkaan herkkuruoka

2006-03-05T09:10:00.000+02:00

Sekä omistajat että koira pitävät pestoperunoista, etenkin uunilohen kanssa. Koiran mielestä ruoka on erityisen hyvää, kun sen löytää keittiön tasolta muovirasiassa omistajien poistuttua töihin. Rasia lattialle, kansi nätisti irti (vain amatöörit pureskelevat kannen paloiksi) ja kaksi minuuttia myöhemmin kippo on nuoltu puhtaaksi. Mestarivaras iski jälleen!

Uunilohi

foliopala
n. 1/2 kg lohifileen palanen
pari rkl oliiviöljyä
suolaa
sitruunamehua
silputtua valkosipulia
tilliä, mustapippuria, basilikaa ja muuta mikä maistuu

Lätkäise lohi foliopalalle nahkapuoli alaspäin. Hiero öljy ja suola sen pintaan, kaada perään sitruunamehu ja lopuksi ripottele valkosipuli ja mausteet päälle. Paista n. 200C kunnes lohi on vaaleanpunaista (n. 1/2h - 40 min).

Pestopotut

keitettyjä perunoita
sipulia
valkosipulia
voita tai muuta rasvaa
mustapippuria
pestoa

Viipaloi keitetyt perunat ja sipuli, murskaa valkosipuli. Paista potut ja sipulit mukavan rapeiksi, mausta mustapippurilla. Lopuksi heitä joukkoon reilusti pestoa ja sekoita hyvin.

Ensi kerralla mestarivaras kertoo, mitä herkkuja voidaankaan tehdä varastetuista banaaneista, pilkkijöiden jäälle unohtamista pikkukaloista sekä hangesta löytyvistä lihiksen ja nakin paloista.

Atk on kivaa, kun se toimii

2006-03-03T23:09:00.000+02:00

Bloggaaminen on helppoa. Kaikkihan sitä tekee. Sisällön kans ehkä joutuu joskus painimaan, mutta ulkonäön muokkaaminen nyt on pala kakkua? Muutaman työyön (opetapa sana skotille tai muille ulkomaalaisille ystävilles) hiustenrepimisen ja tämäniltaisen puolentoista tunnin puhelun jälkeen voin vain sanoa: Kiitos, sis!

Sitä soppaa:

Inkiväärillä maustettu bataatti-appelsiinikeitto

sipuli
pari bataattia
4 jauhoista perunaa
n. litra vettä
2 kasvisliemikuutiota

Kuori ja lohko kasvikset. Keitä kypsäksi kasvisliemessä. Surauta soseeksi sauvasekoittimella. Lisää:

1-2 cm pala inkivääriä raastettuna
n. 1/2 l appelsiinimehua
suolaa, mustapippuria

Koristele tai mausta tuoreella basilikalla.

Keitto toimii loistavasti äitille laihdutus- ja/tai kevätsiivousinnostajana keittiön pöydän ääressä, kun maaliskuun alun aurinko paistaa ikkunasta läpi kissankäpälien ja lasten kädenjälkien suoraan kaikille muruisille tasoille. Sen voi myös pakata mukaan evääksi. Tää äiti ainakin valitsee viimeksi mainitun, eli pakkaa soppaa termariin ja lähtee ulos aurinkoon ruskettamaan naamaansa.

Paremmin kuin hyvin kyytipojaksi sopii Pastanjauhajilta silmiin sattunut retkieväsohje. Siis muffinsit maustettuna valko- ja muulla sipulilla, yrteillä, tomaatilla.. Pastanjauhajiin törmäsin surffaillessani. En edes ihmettele, että ensimmäinen suuhunsopiva ohje johtaa suoraan sylttytehtaalle. Toisaalta, tuhansien ruokakeskustelutuntien aikana vielä tähän mennessä sylttyä ei oo edes mainittu. Palattakoon siis muffinseihin.

Välimerelliset muffinssit

125 g margariinia
2 munaa
1/2 tl suolaa
1 prk kevytkermaviiliä
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
paljon silputtua valkosipulia
n. 10 cm pala purjoa
50 g aurinkokuivattuja tomaatteja
1 rkl basilikaa
1 rkl oreganoa
1/2 rkl rosmariinia
vajaa desi juustoraastetta

Paista valkosipuli ja purjosilppu öljytilkassa. Sulata margariini ja anna jäähtyä. Vatkaa joukkoon kananmunat, suola ja kevytkermaviili. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe ja lisää ne taikinaan puuhaarukalla varovasti sekoittaen. Lisää lopuksi huolellisesti valutetut, hienonnetut aurinkokuivatut tomaatit, sipulit ja mausteet sekä juustoraaste.

Voitele 12-vuokainen muffinipelti tai jaa isot, paperiset muffinivuoat uunipellille. Kaada taikina vuokiin. (Ohjeesta tulee 8 isoa tai 12 pientä muffinia.) Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Yllä alkuperäinen ohje. Sen verran modattiin paolan kanssa, että rasvan määrän voi huoletta puolettaa. Kevyempi versio on jopa parempi, pääsee vähemmällä sormien nuolemisella. Pätkän purjoa, josta lapset ei tykkää, vaihdoin yhteen punasipuliin.Painota sanaa vatkaa. Molemmat meistä käyttää leivinjauhetta rennolla ranteella, mutta munien vatkaaminen tekee muffinsseista vielä kuohkeampia.

Samaisen puhelun aikana, jossa muokattiin blogia, varioitiin myös muffinsseja lisää. Välimerellisesti sekaan voi myös silputa oliiveja ja juustoraasteen korvata fetalla tai homejuustolla. Sain myös vastauksen kysymykseen "paljonko on paljon?" Paljon on ainakin yks ykskyntinen valkosipuli tai sitten 6 pulleaa kynttä. Oman kokeilun tein viimeksi mainitulla. Paljon vois olla vieläkin enemmän..

Itse jatkoin ohjeen muokkaamista sen verran, että sekoitin kaikki muut aineet ennen jauho-leivinjauhe-seoksen lisäämistä. Tällä työjärjestyksellä voi ilahduttaa perheen herkkuaamupalalla: silppua ja paistele ja sekoittele illalla valmiiksi jääkaappiin, heitä aamulla jauhot sekaan ja vartin päästä ne pussaa sun varpaita! Jos nyt sitä satut aamulla haluta..